ulkoilmaolosuhteita

Ulkoilmaolosuhteet tarkoittavat ulkoilman tilaa, joka vaikuttaa rakennusten ilmanvaihtoon, lämmitykseen, jäähdytykseen sekä sisäilman laatuun. Ne kattavat sekä meteorologiset tekijät kuten lämpötila, suhteellinen kosteus, ilmanpaine, tuulen nopeus ja suunta, auringonsäteily sekä sade- tai lumisateet, että ilman epäpuhtaudet kuten pöly Particles, kasvihuonekaasut ja otsoni. Olosuhteet vaihtelevat sijainnin, vuodenajan ja vuorokauden mukaan, ja ne voivat poiketa toisistaan suuresti sekä tilapäisesti että pitkäaikaisesti.

Ulkoilmaolosuhteet ovat keskeisiä rakennusten suunnittelussa ja toiminnassa. Niitä käytetään lämmitys- ja jäähdytystarpeiden sekä ilmanvaihdon mitoittamiseen, energian kulutuksen arviointiin ja sisäilmanlaadun hallintaan. Suunnittelussa hyödynnetään meteorologisia aineistoja ja standardoitua dataa, kuten Typical Meteorological Year (TMY) -tietokantoja sekä maakohtaisia ilmastotietoja. Mitoitus- ja design-arvot kuvaavat normaalialueita tai äärimmäisiä olosuhteita, joiden perusteella valitaan laitteet ja ilmanvaihtojärjestelmien teho.

Käytännössä ulkoilmaolosuhteet vaikuttavat sekä enemmän että vähemmän ennustettuihin tilanteisiin. Lämpimissä olosuhteissa rakennukset kohtaavat suurempia jäähdytystarpeita ja mahdollisia sisäilman lämpöpoikkeamia, kun taas kylmillä säillä lämmitys etenee voimakkaammin. Korkea ilman epäpuhtaus voi puolestaan lisätä suodatuksen tarvetta ilmanvaihdossa. Ilmastonmuutos muokkaa pitkällä aikavälillä tilastoitavia olosuhteita ja suunnittelun lähtökohtia.