uhkamallinnuksen

Uhkamallinnus on turvallisuussuuntautunut riskienhallinnan ja ohjelmistokehityksen analyysiprosessi, jonka tavoitteena on tunnistaa järjestelmän mahdolliset uhkat sekä niiden potentiaaliset vaikutukset ja arvokkaat tiedot tai toiminnot. Prosessi auttaa varmistamaan, että suunnitteluvaiheessa huomioidaan turvallisuusvaatimukset ja että riittävät suojatoimet voidaan suunnitella jo arkkitehtuuritasolla.

Tyypillisesti uhkamallinnus etenee seuraavasti: määritellään järjestelmän arvokkaat omaisuudet ja suojaustavoitteet; kuvataan järjestelmän arkkitehtuuri ja tietovirrat; tunnistetaan uhkat ja haavoittuvuudet sekä arvioidaan niiden todennäköisyys ja vaikutus; priorisoidaan riskit ja suunnitellaan mitigoinnit; dokumentoidaan havainnot ja toimintasuositukset sekä seurataan niiden toteutumista.

Useat mallit ja lähestymistavat tarjoavat kehyksen uhkien systemaattiseen kartoittamiseen. Tunnetuimpia ovat STRIDE-malli (Spoofing, Tampering, Repudiation, Information Disclosure, Denial of Service, Elevation of Privilege), OWASP Threat Modeling Methodology sekä PASTA (Process for Attack Simulation and Threat Analysis). Näitä voidaan soveltaa erilaisten järjestelmien, kuten verkkopalvelujen, pilvi- ja mobiilisovellusten sekä infrastruktuurin arkkitehtuurin turvallisuusanalyysiin.

Uhkamallinnus tukee turvallisuuskustannusten hallintaa, parantaa kommunikaatiota kehittäjien ja liiketoiminnan välillä sekä auttaa kiinnittämään huomiota turvallisuusasioihin jo suunnitteluvaiheessa. Se on usein osa turvallisuus- tai ohjelmistokehityksen elinkaarta (SDLC) ja riskienhallintaa. Menetelmien haasteita ovat resurssien saatavuus, jatkuva muutosten hallinta sekä epävarmuudet ja nopea teknologinen kehitys.