typpimolekyylissä

Typpimolekyyli, jolla on kemiallinen kaava N₂, on kaksiatominen molekyyli, joka koostuu kahdesta typpiatomista. Nämä atomit ovat sitoutuneet toisiinsa vahvalla kolmoissidoksella, joka on yksi vahvimmista kemiallisista sidoksista. Tämä vahva sidos tekee typpimolekyylistä erittäin stabiilin ja reagoimattoman. Huoneenlämmössä ja normaalissa paineessa typpikaasu on väritön, hajuton ja mauton. Se on tyypillisesti vähemmän tiheää kuin ilma.

Ilmakehä koostuu noin 78 %:sesti typpikaasusta, mikä tekee siitä maapallon ilmakehän yleisimmän kaasun. Vaikka typpimolekyyli itsessään on melko inertti, typpi on elintärkeä monille biologisille prosesseille. Sitä tarvitaan muun muassa aminohappojen, proteiinien ja nukleiinihappojen, kuten DNA:n ja RNA:n, muodostumiseen. Typpikierto on luonnollinen prosessi, jossa typpi muuttuu eri muotoihin ja liikkuu ilmakehästä maahan ja takaisin.

Teollisuudessa typpikaasua käytetään moniin tarkoituksiin. Sitä hyödynnetään inerttinä ilmakehänä, joka estää hapettumista ja syttymistä esimerkiksi elintarvikepakkauksissa ja elektroniikan valmistuksessa. Nestemäistä typpeä käytetään sen erittäin matalan lämpötilan vuoksi jäähdytykseen ja säilytykseen. Typpeä käytetään myös lannoitteiden valmistuksessa ja kemianteollisuudessa useissa prosesseissa. Sen vähäinen reaktiivisuus tekee siitä hyödyllisen monissa sovelluksissa, joissa tarvitaan stabiilia ja inerttiä ainetta.