työnkulkomallit

Työnkulkomallit ovat abstraktioita liiketoimintaprosessien suoritusjärjestyksistä ja riippuvuuksista, jotka kuvaavat, miten tehtävät, päätökset ja resurssit etenevät kohti tavoitetta. Niiden tarkoituksena on selkeyttää prosesseja, tukea suunnittelua, simulointia ja mahdollistaa automatisoinnin. Mallit voivat auttaa myös jäljittämään vastuita sekä määrittämään mittareita prosessin suorituskyvystä.

Työnkulkomallit sisältävät elementtejä kuten tehtävät (työvaiheet), toimijat tai resurssit, syötteet ja tulosteet sekä seurausten järjestykseen vaikuttavat ehdot, toistot ja risteyskohdat. Niiden avulla voidaan esittää sekä tapahtumasuorittamisen logiikka että resurssien käytön rajoitukset. Eri notaatio- ja mallintamismenetelmät tarjoavat erilaisia tapoja esittää saman prosessin.

Tyypillisiä työnkulkomallien notaatioita ovat BPMN (Business Process Model and Notation), EPC (Event-driven Process Chain), UML-aktiivisuuskaaviot sekä Petri-netit (Petri-verkot). Näillä keinoilla voidaan kuvailla sekä lineaarisia että monimutkaisia, rinnakkaisia ja ehtoehtoisia prosessikuvioita sekä tapahtumien ja resurssien vuorovaikutusta.

Käyttökohteet ja hyödyt ovat mittauksen, suunnittelun ja automatisoinnin tukeminen: prosessien selkiyttäminen, standardointi, simulointi ja muutosjohtaminen. Hyödyt voivat sisältää parempi läpinävyys, parempi resurssin hallinta ja nopeampi toimituskyky. Rajoitteina ovat kuitenkin mallien ylläpito ja sachkovi; monimutkaisissa prosesseissa mallit voivat nopeasti vanhentua, ja niiden luominen vaatii osaamista.