vanhentua

Vanhentua on suomenkielinen intransitiivinen verbi, jonka merkitys on muuttua vanhentuneeksi tai vanhentua sekä menettää voimansa tai ajankohtaisuutensa ajan kuluessa. Sitä käytetään kuvaamaan tietoja, teknologiaa, käytäntöjä tai esineitä, jotka eivät enää vastaa nykyvaatimuksia. Juridisissa ja hallinnollisissa yhteyksissä vanhentuminen viittaa siihen, että vaatimus, sopimus tai säädös menettää voimansa.

Taivutus ja esimerkkejä: Vanhentuu (hän), vanhentuvat (he) nykyhetkessä; imperfekti vanhentui; perfektI vanhentunut. Esimerkkejä: ”Tämä ohjelmisto vanhentuu nopeasti teknisen kehityksen myötä.” ”Sopimus vanhentui viime kuussa.” ”Tiedot vanhentuvat, jos niitä ei päivitetä.” Vanhentuminen voidaan myös ilmaista sanalla vanheneminen tai vanhentuminen, kun puhutaan prosessista.

Etymologia ja suhteet: Sana muodostuu adjektiivista vanha ja suffiksista -tua, joka ilmaisee muutosta tilaan. Vanhentua on vastakohtainen vanhentaa, joka on transitiivinen ja tarkoittaa tehdä jostakin vanhentunut tai vanhentaa jokin asia.

Käyttö ja sävyt: Vanhentuva sanasto on neutraalia ja yleisesti käytössä sekä arkikielessä että virallisessa ilmaisussa. Se kuvaa ajankulun tuomaa muutosta ilman arviota, vaikka kontekstista voi riippuen, kuinka nopeasti vanhentuminen tapahtuu. Lisäsanastoina esiintyy myös vanheneminen sekä vanhentuminen.