tuberkuloosilla

Tuberkuloosi, myös tunnettu nimellä tuberkuloosi tai tuberkuloosi, on bakteeri-infektio, joka aiheuttaa vakavia sairauksia, kuten keuhkotuberkuloosin ja muiden elinten tuberkuloosin. Taudin aiheuttaa *Mycobacterium tuberculosis* -bakteeri, joka leviää pääasiassa hengitysteiden kautta, kun tartunnan saanut henkilö yskii, aivastelee tai puhuu. Tuberkuloosi on yleisempää kehitysmaissa, mutta se esiintyy kaikkialla maailmassa.

Tuberkuloosin oireet voivat vaihdella riippuen siitä, missä elimessä infektio on. Keuhkotuberkuloosiin liittyy yleensä pitkittynyt yskä, joka voi kestää kolme viikkoa tai pidempään, ysköksen eritys, veren yskiminen, rintakipu, heikkous, kuume ja painonlasku. Muissa elimissä, kuten munuaisissa, selkäranka tai aivoissa, tuberkuloosi voi aiheuttaa paikallisia oireita, kuten kipua tai toimintahäiriöitä.

Tuberkuloosin diagnosoidaan yleensä rintaröntgenin, tuberkuliinitestin tai bakteerien havaitsemisen avulla. Tuberkuliinitesti mittaa kehon reaktiota tuberkuloosibakteereihin, mutta se ei erota aktiivista infektioita latentin tuberkuloosin tartunnasta. Latentti tuberkuloosi tarkoittaa, että henkilöllä on bakteereja elimistössä, mutta ne eivät ole aktiivisia ja eivät aiheuta oireita.

Tuberkuloosin hoito perustuu antibioottien käyttöön, kuten isoniazidiin, rifampisiiniin, pyrazinamiidiin ja etambutoliin. Hoito kestää yleensä kuudesta kuukaudesta yhteen vuoteen, ja se onnistuu parhaiten, kun potilas noudattaa lääkärin ohjeita täysin. Tuberkuloosi on yleensä hoidettavissa, mutta se voi olla vaarallinen, jos sitä ei hoideta ajoissa. Rokotus BCG:llä (Bacillus Calmette-Guérin) voi tarjota osittaista suojaa tuberkuloosia vastaan, mutta se ei ole yhtä tehokas kuin antibioottien hoito.

Tuberkuloosin ehkäisemiseksi on tärkeää parantaa yleistä terveydentilaa, vahvistaa immuunijärjestelmää ja noudattaa hyviä hengitystieinfektioiden ehkäisymenetelmiä, kuten käsien pesemistä ja välttämistä läheistä kosketusta tartunnan saaneiden kanssa.