taustatarkastelun

Taustatarkastelun, suomeksi myös taustatarkastus tai taustatietojen tarkistus, viittaa prosessiin, jossa henkilön tai organisaation taustatiedot tutkitaan ennen esimerkiksi työnantamista, yhteistyön aloittamista tai pääsyä tiettyyn järjestelmään tai paikkaan. Tarkastelun tarkoituksena on arvioida riskiä, että henkilö tai organisaatio voi aiheuttaa haittaa tai olla yhteydessä epäluotettaviin toimijoihin.

Taustatarkastelua käytetään laajalti eri aloilla, kuten julkisella sektorilla, pankkitoiminnassa, turvallisuuspalveluissa ja yksityisellä sektorilla. Tarkastelussa voi olla kyse esimerkiksi rikostiedon tarkistuksesta, luottokelpoisuuden arvioinnista tai ammattitaustan ja koulutuksen varmistamisesta. Tietoturvallisuuden näkökulmasta taustatarkastelulla pyritään estämään esimerkiksi tietojen väärinkäyttö tai salakuljetus.

Tarkastelun laajuus ja menetelmät vaihtelevat riippuen tarkoituksesta ja säädöksistä. Suomessa taustatarkastelua säätelevät muun muassa henkilötietolaki ja poliisin tietojärjestelmät, kuten poliisin rikostietojärjestelmä (RIKOS). Tarkastelussa voidaan käyttää viranomaisten tietoja, kuten rikostietoja, verotietoja tai ammattirekistereitä. Yksityiset tahot voivat myös käyttää erilaisia luottokeskuksia ja tietopalveluja.

Taustatarkastelun tulokset voivat olla positiivisia tai negatiivisia. Positiivisessa tuloksessa henkilön tai organisaation taustat ovat luotettavat ja riskit vähäiset. Negatiivisessa tuloksessa taas voi olla kyse esimerkiksi rikostiedosta, epäselvistä taloudellisista tilanteista tai muista riskitekijöistä, jotka voivat vaikuttaa päätökseen yhteistyön aloittamisesta tai pääsystä.

Taustatarkastelun toteuttaminen edellyttää usein asianmukaista lupaa ja tietosuojan noudattamista. Henkilötietojen käsittelyyn liittyvät velvoitteet on määritelty Euroopan unionin yleisen tietosuoja-asetuksen (GDPR) ja Suomen lainsäädännön mukaisesti. Tarkastelun tulokset käsitellään luottamuksellisesti, ja niiden käyttö on rajoitettu tarkoituksenmukaiseen tarkoitukseen.