suurennuskyky

Suurennuskyky (magnification) tarkoittaa optisen järjestelmän tai silmän kykyä muuttaa kohteen näkyvää kokoa. Se ilmaisee, kuinka monta kertaa kohteen kuva näyttää suuremmalta kuin todellinen koko. Yleisesti suurennuskyky ilmoitetaan kertoimena, esimerkiksi 5x, 20x tai 100x, ja sitä käytetään kaukoputkissa, mikroskoopeissa sekä käsisuurennuslaseissa.

Suurennus voidaan hahmottaa kahdella tavalla: kulma- eli angular magnification ja lineaarinen magnification. Kulma­suurennus mittaa sitä, kuinka suurena kohde näyttäytyy silmässä verrattuna tilanteeseen ilman suurennusta; lineaarinen suurennus kuvaa kuvan fyysistä kasvua suhteessa objektiin. Usein puhutaan kulmasta, koska se liittyy siihen, miten silmä havaitsee kohteen.

Suurennus syntyy, kun optiset elementit, kuten linssit, ohjaavat valoa ja muodostavat suuremman kuvan. Esimerkiksi kaukoputkessa kokonaismagnifikaatio on likimäärin Fo/Fe, jossa Fo on objektivin polttopituus ja Fe okulaarin polttopituus. Mikroskoopissa kokonaismagnifikaatio on tavallisesti objektiivin suurennus kerrottuna okulaarin suurennuksella (esim. 40x objektiivi ja 10x okulaarin) eli noin 400x.

Suurennuksen rinnalla on tärkeää ottaa huomioon resoluutio ja kirkkaus. Suurempi suurennus ei paranna yksityiskohtien erottavuutta, jos järjestelmä ei pysty ratkaisemaan niitä diffraktion tai kirkkauden rajoissa. Käytännössä suurempaa suurennusta valitaan kuten tarkoitusta, kohteen etäisyyttä ja järjestelmän laadukkuutta varten. Yleisimmät arviot ovat käsikirjaiset 2x–5x (käsisuurennuslaseille), kaukoputket useista kymmenistä satoihin kertaan ja mikroskooppien kokonaissuurennukset useista kymmenistä jopa tuhansiin kertaan.