suoritusaikaviiveet

Suoritusaikaviiveet tarkoittavat aikaa, joka kuluu, kun tehtävä aloitetaan ja se saatetaan päätökseen. Viiveeseen vaikuttavat sekä itse suoritusajalle mitatut komponentit että odotus- ja hallintamekanismit, kuten jonotus, kontekstinvaihto ja I/O-odottelut. Käytännössä suoritusaikaviiveet kattavat sekä ohjelmallisen suorituksen että järjestelmän toimintaan liittyvät viiveet.

Lähteet ja komponentit: Viiveet syntyvät sekä laitteistosta että ohjelmistosta. Laitteistosta vaikuttavat prosessorin nopeus, muistiviiveet ja väylien suorituskyky. Ohjelmistosta vaikutukset tulevat käyttöjärjestelmän ajoituksesta, kontekstinvaihdosta, I/O-odotuksista sekä ohjelmointi- ja kirjasto-rasitteista. Myös verkkoyhteydet, tallennusoperaatiot ja välimuistit voivat lisätä tai pienentää viivettä. Kilpailu resursseista ja järjestelmän kuorma vaikuttavat viiveisiin.

Mittaus ja merkitys: Viivettä voidaan mitata wall-clock-ajan (kokonaisaika) tai CPU-ajan perusteella. Keskeisiä mittareita ovat keskiarvo, mediaani sekä esimerkiksi 95. prosenttipiste, ja jitter, eli viiveiden vaihtelu. Viiveiden jakauma kertoo paremmin järjestelmän suorituskyvystä kuin pelkkä keskiväli.

Sovellukset: Suoritusaikaviiveet ovat erityisen tärkeitä reaaliaikaisissa järjestelmissä, joissa on tiukat deadlinet, sekä yleisessä sovellussuorituskyvyssä, joka vaikuttaa käyttäjäkokemukseen.

Vähentäminen: Viiveitä voidaan pyrkiä pienentämään optimoimalla algoritmeja ja tietovirtoja, vähentämällä kilpailua resursseista, käyttämällä parempaa ajoitusta ja asynkronointia sekä parantamalla välimuisteja. Myös I/O-odotusten minimoiminen, tiedon esilataus, rinnakkaistaminen ja mahdolliset laiteparannukset voivat pienentää viiveitä.