muistiviiveet

Muistiviiveet ovat aika, joka kuluu siitä, kun ohjelma pyytää muistista tiedon, siihen että data on käytettävissä prosessorille. Ne kuvaavat muistitoiminnon latenssia ja vaikuttavat suoraan suorituksen nopeuteen. Muistiviiveet vaihtelevat suuresti muistihierarkiassa: nopeimmat viiveet löytyvät L1- ja L2-välimuistista, kun taas päämuisti (DRAM) sekä tallennuslaitteet tuottavat pidempiä odotusaikoja.

Muistihierarkiassa latenssi kasvaa siirryttäessä kauemmas prosessorista. Latenssit mitataan usein nanosekunneissa tai prosessorin kellokierroksina. Tärkeimpiä käsitteitä ovat L1-, L2- ja L3-välimuistien sekä päämuistin latenssit. Lisäksi muistiasetuksilla ja muistiväylien rakenteella on merkittävä vaikutus, esimerkiksi CAS-latenssi (CL), joka heijastaa muistisiirron ajallista kestävyyttä.

Viiveisiin vaikuttavat muun muassa muistityyppi (SRAM versus DRAM), kellotaajuus, muistiväylät ja muistinohjain sekä järjestelmän yleinen arkkitehtuuri. Järjestelmiä optimoidaan usein sekä latenssien pienentämisellä että kaistanleveyden parantamisella, sekä hyödyntämällä välimuistin tehokasta käyttöä ja prefetchingia. Yleisiä mittauksia ovat keskimääräinen muistin pääsyaika (AMAT), joka yhdistää latenssin ja odotusajat. Muistiviiveet ovat keskeinen osa järjestelmän suorituskyvyn suunnittelua.