prosessorin

Prosessori on tietokoneen tai sähköjärjestelmän keskuslaskentayksikkö, joka suorittaa ohjelmien ohjeita. Se toimii yhdessä muistien sekä syöttö- ja tulostusjärjestelmän kanssa vastaten ohjelmiston laskennallisista tehtävistä. Prosessori hakee ohjeita muistista, tulkitsee ne, suorittaa laskennalliset toiminnot ja tallentaa tulokset takaisin muistiin. Ydinkäsite on käskyarkkitehtuuri (ISA), joka määrittelee, millaisia ohjeita voidaan suorittaa ja miten ne koodataan.

Useimmissa nykyaikaisissa järjestelmissä prosessori koostuu yhdestä tai useammasta ydinestä sekä välimuisteista (L1/L2/L3). Suorituskyky riippuu muun muassa kellotaajuudesta, ytimien määrästä, välimuistin mitoista sekä käskyarkkitehtuurin tehokkuudesta. Lisäksi putkistointi, ennakkotoiminta ja spekulatiivinen suoritus voivat parantaa suorituskykyä.

Historia lyhyesti: varhaisimmat mikropiirit tulivat markkinoille 1970-luvulla, ja 1980–1990-luvut toivat esiin yhä kehittyneempiä arkitekturimuotoja kuten x86 sekä RISC-perinteet. 2000-luvulla moniydinprosessorit ja energiatehokkuutta parantavat ratkaisut muovasivat suorituskyvyn ja käyttökokemuksen. Nykyisin trendit painottuvat energiatehokkuuteen, heterogeeniseen laskentaan CPU+GPU tai AI-kiihdyttimien muodossa sekä avoimiin käskyarkkitehtuureihin kuten RISC-V.

Esimerkkejä johtavista prosessorivalmistajista ovat Intel, AMD, ARM, Apple Silicon ja Qualcomm. Prosessorin kehitys on keskeisesti vaikuttanut tietojenkäsittelyn rakenteisiin ja ohjelmistojen suunnitteluun.