suolisairauksiin

Suolisairauksiin viitataan sairauksiin, jotka vaikuttavat ohutsuolen ja/tai paksusuolen rakenteisiin tai toimintaan. Kirjo on laaja ja ne voivat olla kroonisia, akuutteja sekä toiminnallisia tai elimellisiä. Yleisimmät ryhmät ovat tulehdukselliset suolistosairaudet, toiminnalliset suolistohäiriöt sekä keliakia ja infektiot.

Keskeisiä ryhmiä ovat tulehdukselliset suolistosairaudet (IBD), kuten Crohnin tauti ja ulseratiivinen koliitti. Ne voivat aiheuttaa vatsakipua, ripulia, veristä ulostetta ja laihtumista. IBS eli ärtyneen suolen oireyhtymä on toiminnallinen häiriö, jossa oireita ovat kipu ja muutokset suoliston toiminnassa, mutta ilman selvää tulehdusta. Keliakia on gluteenin aiheuttama ohutsuolivaurio. Divertikuliitti sekä infektioihin liittyvät suolistosairaudet sekä suoliston kasvaimet kuuluvat myös suolistosairauksiin.

Diagnoosi perustuu potilashistoriaan, fyysisiin tutkimuksiin sekä laboratoriotutkimuksiin ja kuvantamiseen. Tärkeimmät työkalut ovat endoskopiat ja biopsiat sekä tarvittaessa CT- tai magneettikuvaus. Fekaalcalprotectiinia ja CRP-tasoja käytetään erottamaan tulehdukselliset sairaudet toiminnallisista.

Hoito riippuu taudista. IBD-hoitoon kuuluu ei-steroidiset tulehduskipulääkkeet, kortikosteroidit, immunosuppressiiviset aineet ja biologiset lääkkeet. IBS-hoito painottuu ruokavalioon ja oireidenhallintaan, usein matala-FODMAP-ruokavalio. Keliakia hoidetaan elinikäisellä gluteenittomalla ruokavaliolla. Divertikuliitin hoitoon liittyy antibioottihoito ja joissakin tapauksissa kirurginen hoito. Infektioita hoidetaan asianmukaisesti ja kasvaimia varten suunnataan kirurginen ja lääkehoito.

Suolisairaudet ovat usein kroonisia. Ennuste on yksilöllinen ja riippuu taudin tyypistä sekä hoidon oikea-aikaisuudesta. Säännöllinen seuranta, rokotukset ja terveellinen elämäntapa parantavat elämänlaatua ja ehkäisevät komplikaatioita. Ennaltaehkäisyä on rajoitettua, mutta riskitekijöiden hallinta voi auttaa.