seurausnäkökulman

Seurausnäkökulman tarkoittaa näkökulmaa tai menetelmää, jossa arvioidaan toimia, päätöksiä tai tapahtumia ensisijaisesti niiden seurausten perusteella. Termi liittyy erityisesti seurausetiikkaan, jonka mukaan moraalinen arvo määräytyy tekojen tai tilanteiden lopullisten vaikutusten mukaan. Sillä voidaan viitata sekä eettiseen harkintaan että laajemmin päätöksentekoprosesseihin, joissa korostuvat lopputulokset, hyödyt ja haitat.

Käyttöalueet ja sovellukset ovat laajat. Eettisessä keskustelussa seurausnäkökulma ilmenee kuten utilitaristisissa näkemyksissä, joissa tavoitteena on maksimoida hyvinvointi tai onnettomuuksien minimoiminen. Poliittisessa ja hallinnollisessa päätöksenteossa seurausnäkökulma näkyy esimerkiksi kustannus-hyöty-analyyseissä, riskinarvioinneissa ja vaihtoehtojen odotettujen vaikutusten vertailemisessa. Yritysten päätöksenteossa tämä tarkoittaa usein taloudellisten seurausten lisäksi sosiaalisia ja ympäristövaikutuksia.

Esimerkkejä ovat esimerkiksi tämänhetkisen liikennepolitiikan arviointi, jossa tarkastellaan odotettuja aikavoittoja, päästöjä ja kustannuksia, sekä ympäristö- ja terveysvaikutuksia pitkällä aikavälillä. Toisaalta seurausnäkökulma voi näkyä myös kriittisenä arviointina siitä, miten tasapuolisesti vaikutukset jakautuvat eri ryhmiin tai sukupolviin.

Kritiikki ja rajoitteet vaihtelevat: tulevaisuuden tapahtumien ennustettavuus on rajallinen, arvojen ja prioriteettien konteksto voi olla monimuotoinen, ja kaikkia seuraamuksia ei ole helposti mitattavissa tai vertailtavissa. Lisäksi toimintaa voidaan kritisoida sen perusteella, salliko se yksittäisten oikeuksien tai oikeudenmukaisuuden sivuuttamisen, jos lopputulos näyttää hyvältä.

Näin ollen seurausnäkökulma on keskeinen osa sekä eettistä että käytännön päätöksentekoa, kun pyritään ymmärtämään ja vertailemaan vaihtoehtoja niiden odotettujen vaikutusten kautta. See also: seurausetiikka, utilitarismi, kustannus-hyötyanalyysi, riskinarviointi, päätöksentekoprosessit.