sepelvaltimoon

Sepelvaltimot ovat sydämen omia verisuonia, jotka toimittavat hapekasta verta sydänlihakselle. Sepelvaltimot lähtevät aortasta ja kiertävät sydämen pintaa sekä haarautuvat vasempaan ja oikeaan sepelvaltimoon, joiden kautta verenkierto ruokkia sydämen lihasta. Ateroskleroosi voi kaventaa näiden verisuonten valtimokantaa, mikä heikentää sydämen verenkiertoa.

Sepelvaltimotauti (CAD, angina pectoris) on yleisin sydän- ja verisuonitauti. Sen taustalla on usein ateroskleroosi, jossa verenlipidit ja tulehduspitoiset tekijät aiheuttavat plakkien kertymistä sepelvaltimoihin. Tämän seurauksena sydämen hapenkulutus ei vastaa veren tarjontaa. Oireina voivat ilmetä rintalastan takana tuntuva puristava kipu tai epämukavuus, which may säteillä käsiin, kaulaan tai selkään, sekä hengenahdin, uupumus ja pahoinvointi. Kiireellisessä tilanteessa voi kehittyä sydäninfarktio, jossa verenkierto sydänlihakseen katkeaa nopeasti.

Diagnoosi perustuu potilashoitoon, EKG:hon, verinäytteisiin (troponiini), rasitus- tai kuvantamistutkimuksiin sekä koronarographyyn (sepelvaltimoiden tähystykseen). Non-invasiivisia vaihtoehtoja ovat esimerkiksi stressitutkimukset ja CT-angiografia.

Hoito keskittyy riskitekijöiden Hallintaan, oireiden lievittämiseen ja verenkierron parantamiseen. Lääkitykseen kuuluvat esimerkiksi statiinit, antitromboottiset (aspiriini), beetasalpaajat, ACE-estäjät ja nitraatit. Tarvittaessa käytetään uudelleenvirtautuksen menetelmiä kuten pallolaajennus ja stentti (PCI) tai sepelvaltimon ohitusleikkaus (CABG). Elämäntapamuutokset, kuten tupakkaraivuttaminen, painonhallinta, liikunta ja ruokavalio, ovat keskeisiä sekä hoidon tukena että ennaltaehkäisyssä.