sepelvaltimoihin

Sepelvaltimot ovat sydämen verisuonijärjestelmä, joka vastaa sydänlihaksen verenkierron ylläpidosta. Ne lähtevät aortan sinuksista ja muodostavat vasemman ja oikean sepelvaltimon parin. Vasemman sepelvaltimon päähaara jakautuu etuhaaraan (LAD) ja kiertävään haaraan (LCx), kun taas oikea sepelvaltimo antaa useita sivuhaaroja. Näiden valtimoiden tehtävä on ruokkia sydänlihasta koko sykejakson ajan.

Toiminta: Sepelvaltimot toimittavat sydänlihakselle hapen ja ravinteita sekä aikanaan poistavat hiilidioksidia. Verisuoniverkosto on herkkä hapenpuutteelle, mikä voi ilmetä rasituksesta johtuvana rintakipuna (angina). Vakavammassa tilassa plakki voi repeytyä ja aiheuttaa tromboosin, jolloin sydäninfarkti syntyy.

Tausta ja oireet: Yleisimmän sairauden taustalla on ateroskleroosi, jolloin valtimoihin kertyy plakkeja ja niiden läpimeno ahtautuu. Oireina voivat olla rasitusperäinen rintakipu, hengenahdistus, uupumus tai levossa ilmenevä kipu. Pahimmassa tapauksessa sydämen verenkierto romahtaa ja sydänvaurio syntyy nopeasti.

Diagnoosi: Oireiden lisäksi tärkeimpiä tutkimuksia ovat elektrokardiogrammi (EKG), veren troponiinipitoisuudet sekä kuvantavat tutkimukset kuten koronarografia (sepelvaltimoiden varjoainekuvaus) tai CT-koronografia. Rasitusstestit tukevat diagnoosia rasituksesta.

Hoito: Hoito keskittyy riskitekijöiden hallintaan sekä verenkierron palauttamiseen. Elämäntapamuutokset (tupakoinnin lopettaminen, terveellinen ruokavalio, säännöllinen liikunta) ovat keskeisiä. Lääkitykseen kuuluu antitromboottiset aineet (esim. aspiriini), statiinit kolesterolin alentamiseksi, beetasalpaajat ja ACE-estäjät tai ARB:t verenpaineen hallitsemiseksi. Revascularisaatiohoitoja ovat pallolaajennus (PCI) ja stentin asennus sekä ohitusleikkaus (CABG) vaikeissa tapauksissa.

Ennuste ja ehkäisy: Varhainen diagnoosi ja hoito sekä elintapamuutokset parantavat ennustetta. Ehkäisy perustuu riskitekijöiden vähentämiseen ja säännölliseen terveydenhuoltoon.