sappikivitautien

Sappikivitauti viittaa tilojen ryhmään, joissa sappirakossa tai sappiteissä muodostuu kiviä. Yleisimmät kivetyypit ovat kolesteroliset kivet, pigmenttikivet ja sekoitetut kivet. Sappin koostumus, sappirakon toiminnan häiriöt sekä perinnölliset ja elämäntapatekijät vaikuttavat kivien muodostumiseen. Riskitekijöihin kuuluvat naissukupuoli, ikä, ylipaino, metaboliset oireyhtymät, raskaus sekä nopea painon pudotus.

Kliininen kuva: Monet kivitaudit ovat oireettomia. Oireellinen sappikivitaudin tavallinen ilmentymä on sappikivikolikki, jossa esiintyy äkillinen, voimakas kipu oikeassa ylävatsassa tai oikean kylkiluun alla, joka voi säteillä selän suuntaan. Kipuun voi liittyä pahoinvointia ja oksentelua. Vakavammat komplikaatiot ovat akuutti kolekystiitti, sappikanavien tukos ja haimatulehdus. Jauhoisuus tai keltaisuus viittaavat sappikanavien tukokseen.

Diagnoosi: Ultraääni on ensisijainen tutkimus kivien ja sappirakon tilan arviointiin. Verikokeet voivat osoittaa tulehdusta sekä sappitiehyiden poikkeavuuksia. Jos sappikanavien kivet epäillään, voidaan käyttää MRCP:tä ja ERCP:tä diagnoosiin ja hoitoon.

Hoito: Asymptomattiset kivitaudit eivät yleensä vaadi hoitoa. Oireellinen sappikivitaudin hoito on tavallisesti laparaskopinen kolekystektomia. UDCA-lääkitys voi olla vaihtoehto pienille kolesterolikiville potilailla, joille leikkaus ei ole mahdollinen. Komplikaatioissa voidaan tarvita ERCP-poistoa ja/tai kirurgista toimenpidettä.

Ennuste ja ehkäisy: Hoito parantaa ennustetta. Uusia kivien muodostumisriskit säilyvät, mutta painonhallinta, terveellinen ruokavalio ja säännöllinen liikunta voivat vähentää riskiä.