rationaalisuuden

Rationaalisuuden käsite viittaa kykyyn tehdä järkeviä, systemaattisia päätöksiä ja uskomuksia, jotka ovat johdonmukaisia sekä perustuvat todistuksiin ja tavoitteisiin. Käsite jaetaan usein eri ulottuvuuksiin. Loginen rationaalisuus viittaa sisäisen johdonmukaisuuteen: päättely on pätevää, väitteillä on todistusperusta. Käytännöllinen (instrumentaalinen) rationaalisuus tarkoittaa toiminnan suunnittelua ja valintojen tekemistä siten, että valitut keinot vievät tavoitteisiin mahdollisimman tehokkaasti. Episteminen (tieteellinen) rationaliteetti puolestaan korostaa uskomusten luotettavuutta ja päivittämistä uusien todisteiden perusteella.

Rationaalisuudesta on kehitetty useita teoreettisia malleja. Filosofiassa rationalismi ja empirismi ovat perinteisiä suuntauksia tavoitteenaan ymmärtää, miten tieto saavutetaan. Taloustieteessä rationaalisuus yhdistetään usein hyötyjen maksimointiin tai odotusarvon laskemiseen päätöksiin. Kognitiivisessa psykologiassa havaitaan kuitenkin, että ihmisen päätöksenteko on usein rajallista ja altis heuristiikoille sekä tunteille; tämän vuoksi puhutaan rajallisesta (rajallisesti rationaalisesta) päätöksenteosta.

Käytännön merkit rationaalisuudesta voivat vaihdella kulttuurillisesti ja kontekstista riippuen. Rationaalisuus ei ole pelkkää logiikkaa, vaan se kytkeytyy myös arvoihin, tavoitteisiin ja prioriteetteihin. Teknologia- ja tekoälytutkimuksessa rationaalisuus viittaa järjestelmien tavoitteiden määrittelyyn ja näiden tavoitteiden mukaiseen toimintaan.