rasvahapposaidoille

Rasvahapposaidoille tarkoitetaan esterisiä sidoksia, jotka sitovat rasvahapot alkoholeihin, yleisimmin glyseroliin lipideissä. Triglyserideissä rasvahapot kytkeytyvät glyserolin kolmeen hydroxyliryhmään muodostamalla esterisiä sidoksia. Myös fosfolipideissä ja joidenkin sphingolipidien rasvahapot ovat kiinnittyneinä esterien kautta. Rasvahapposidosten laatu ja määrä vaikuttavat lipidin rakenteeseen, sulamispisteeseen sekä lipidin hydrofiilisen ja hydrofobisen osan jakautumiseen.

Syntyminen ja hajoaminen: Esterisidos syntyy esterifikaatioreaktion seurauksena, jossa rasvahapon karboksyyliryhmä reagoi alkoholin kanssa ja vedenpoisto tapahtuu. Rasvahapposidoksia hajotetaan usein lipaasien vaikutuksesta, jolloin vapautuvat rasvahapot ja alkoholi/glyseroli. Digestion yhteydessä haiman lipaasi hajottaa triglyseridejä pääasiassa sn-1 ja sn-3 -asemiin, jolloin syntyy kaksi vapaa rasvahappoa ja 2-monoacylglycerolia, jotka imeytyvät suolistossa.

Biologinen merkitys: Triglyseridit ovat tärkeä energiavarasto elimistössä. Fosfolipideissä rasvahapposidokset vaikuttavat kalvon rakennetta ja mukana olevan proteiinin toimintaa. Rasvahappojen pituus ja tyydyttyneisyys sekä kaksois- eli cis- geometria vaikuttavat lipidin fysikaalisiin ominaisuuksiin, kuten sulamispisteisiin ja herkkyyteen hapettumiselle.

Ruoansulatus ja aineenvaihdunta: Ravinnon lipidejä emulsioivat sappihapot, ja haiman lipaasi pilkkoo ne pienemmiksi osasiksi. Tämä mahdollistaa rasvahappojen ja mono- tai diglyseridien imeytymisen sekä uudelleenesteröinnin triglyserideiksi kuljetettavaksi lipoproteiineihin. Rasvahapposaidoksilla on siten keskeinen rooli sekä energian varastoinnissa että solukalvon rakennetta säätelevissä lipideissä.