rasvahapon

Rasvahappo on pitkäketjuinen karboksyylihappo, jossa on hydrofobinen hiiliketju ja karboksyylihapporyhmä (COOH). Luontaisesti rasvahapot esiintyvät yleensä 12–22 hiiliatomin ketjuina ja voivat olla tyydyttyneitä tai epätyydyttyneitä. Ne ovat sekä vapaina että lipideissä, kuten triglyserideissä ja fosfolipideissä, ja niillä on merkittäviä tehtäviä energiavarastoinnissa, solukalvon rakennusaineina sekä solujen ja elimistön hormonimaisissa signaaleissa.

Rasvahapot voidaan jakaa tyydyttyneisiin (ei kaksoissidoksia), kertatyydyttymättömiin (yksi kaksoissidos) ja monityydyttymättömiin (useita kaksoisidoksia). Kaksoissidokset voivat olla cis- tai trans-ominaisuuksia. Luontaiset rasvahapot ovat yleisesti cis-tyyppejä; transrasvahapot syntetisoidaan teollisesti tai muodostuvat tietyissä eläinperäisissä prosesseissa ja niillä on liitännäisiä terveysvaikutuksia.

Olennaisrasvahapot ovat rasvahapot, joita keho ei pysty itsenäisesti syntetisoimaan: linolihappo (18:2 n-6) ja alfalinoleenihappo (18:3 n-3). Näiden esiasteista muodostuu muun muassa arakidonihappoa sekä EPA:a ja DHA:ta, jotka ovat tärkeitä tulehduksen säätelyssä sekä sydän- ja aivoterveydelle. Ruoan lähteitä ovat kasviöljyt, pähkinät, siemenet sekä rasvaiset kalat.

Yhteenvetona: rasvahapot ovat pitkäketjuisia karboksyylihappoja, jotka muodostavat tärkeän osan lipideistä ja vaikuttavat sekä energiansaantiin että solukalvon rakenteeseen sekä elimistön biologisiin signaaleihin.

---