alkoholeihin

Alkoholit ovat orgaanisia yhdisteitä, joissa on hydroksyyliryhmä (-OH) kiinnittyneenä hiiliatomiin. Yleisessä muodossa niiden pelkistetty kaava on ROH. Hydroksyyliryhmän ansiosta alkoholit ovat polaarisia ja kykenevät muodostamaan vetysidoksia, mikä antaa niille korkeammat kiehumispisteet kuin vastaavilla hiilivetyillä. Lyhyemmät ketjut ovat usein hyvin vesiliukoisia, kun taas pidemmät hiiliketjut vähentävät liuottuvuuden vettä kohtaan.

Luokittelu ja esimerkit: alkoholit voivat olla primaarisia, sekundaarisia tai tertiäärisiä riippuen OH-ryhmän kiinnittymisestä hiiliatomiin. Esimerkkejä: metanoli (CH3OH) ja etanoli (CH3CH2OH) ovat primaarisia; isopropanol (CH3CHOHCH3) on sekundaarinen; tert-butanoli (CH3)3COH on tertiäärinen. Näiden rakenteet vaikuttavat reaktiivisuuteen ja käyttötarkoituksiin.

Tuotanto ja sovellukset: alkoholit syntyvät sekä biokemiallisesti että teollisesti. Etanolia valmistetaan pääasiassa sokerien käymisellä, kun taas metanolia ja muita synteettisiä alkoholeja tuotetaan reformointi- tai pelkistysreaktioilla. Alkoholien käyttöalueita ovat liuottimet, polttoaineet, raaka-aineita lääke- ja kosmetiikkateollisuudelle sekä elintarvikesovellukset.

Perusreaktiot: alkoholit voivat hapettua primaarisilla alkoholeilla ensin aldehydeiksi ja edelleen karboksyylihapoiksi; sekundaariset alkoholit muodostavat ketoneja; tertiaariset alkoholit hapetuvat vain rajoitetusti. Esteröinti happojen kanssa tuottaa estereitä; dehydraatio happona katalysoidulla reaktiolla voi johtaa alkeenien muodostumiseen. Lisäksi alkoholit reagoivat halogenointien ja eetteröinnin kautta.

Turvallisuus ja ympäristö: alkoholit ovat usein syttyviä ja niiden höyryt voivat muodostaa räjähtäviä seoksia. Metanoli on erittäin myrkyllinen; pienet annokset voivat aiheuttaa vakavia terveydellisiä haittoja. Etyli- ja isopropanoli ovat vähemmän myrkyllöitä, mutta silti haitallisia. Monet alkoholit ovat biologisesti hajoavia ja toimivat ympäristöystävällisinä liuottimina.