rahoitusinstrumenttiin

Rahoitusinstrumentti tarkoittaa finanssivälinettä, jolla voidaan hankkia pääomaa, siirtää rahavirtoja tai hallita riskejä. Instrumentit voivat olla lyhytaikaisia tai pitkäaikaisia ja ne jaetaan usein velka-, omistus- ja hybrideihin.

Velka-instrumentit kuten lainat ja velkakirjat perustuvat velkasitoumukseen: liikkeeseenlaskija sitoutuu maksamaan pääoman sekä korkoa sijoittajalle eräpäivänä. Omistusinstrumentit antavat omistusoikeuden yritykseen sekä oikeuden osinkoihin ja äänioikeuteen; yleisin esimerkki on osake. Hybridit yhdistävät piirteitä sekä velasta että omistuksesta; esimerkiksi konvertoituvat velkakirjat voidaan vaihtaa osakkeisiin.

Rahoitusinstrumentteja käytetään sekä yritysten että sijoittajien kesken. Yritykset hankkivat pääomaa liikkeeseen laskemalla velkakirjoja tai osakkeita, ja instrumenttien avulla voidaan myös hallita riskejä sekä tulosvaikutuksia, esimerkiksi johdannaisten avulla. Johdannaiset kuten optiot, futuurit, swapit ja kattosopimukset perustuvat perusvarojen arvoon ja niitä käytetään sekä spekulaatioon että suojaukseen.

Oikeudellinen ja sääntely-ympäristö määrittelee, miten instrumentteja voidaan laskea liikkeeseen, myydä ja pitää. Sijoittajien on arvioitava riskit, likviditeetti ja luottoriski. Markkinoita on sekä primääri- että sekundäärisiä, eli uuden pääoman julkistus ja olemassa olevien instrumenttien kaupankäynti.

Yhteenvetona rahoitusinstrumentit kattavat laajan kirjon välineitä, joilla voidaan hankkia pääomaa, siirtää rahavirtoja sekä hallita taloudellisia riskejä.