päätelmistä

Päätelmistä käsitellään loogisen päättelyn tuloksia, joita kutsutaan päätelmiksi tai johtopäätöksiksi. Päätelmä on väittämä tai väitteiden välinen yhteenveto, joka seuraa premisseistä tai havainnoista. Päätelmien tyyppiä määrittää, miten tiukasti johtopäätös seuraa: deduktiivinen päättely tuottaa välttämättä toteutuvan lopputuloksen, jos premissit ovat todenmukaiset, kun taas induktio tekee johtopäätöksestä todennäköisen eikä varmaa. Abduktio puolestaan valitsee parhaan mahdollisen selityksen annettujen havaintojen perusteella.

Päätelmät ovat keskeisiä sekä arkielämässä että tieteellisessä ja filosofisessa argumentoinnissa. Ne rakentuvat premisseistä, joita voidaan todentaa tai näyttöä kerätä, sekä johtopäätöksestä, joka tiivistää, mitä näiden premissien perusteella voidaan turvallisesti sanoa. Hyvä päätelmä on loogisesti johdonmukainen, premissit ovat riittäviä ja asianmukaisesti todennettavissa, sekä johtopäätöksestä on ilmeisesti johdettavissa.

Kriittisessä tarkastelussa päätelmiä arvioidaan premissien luotettavuuden, metodin, datan laadun ja mahdollisten virheiden perusteella. Yleisimmät virheet ovat hätiköityjä yleistyksiä, ei-seuraavia johtopäätöksiä ja vahvistusharha. Tieteessä sekä kirjoittamisessa on tärkeää erottaa havainnot, tulkinnat ja johtopäätökset sekä ilmoittaa mahdolliset rajoitukset ja epävarmuudet.

Päätelmät muodostavat keskeisen osan argumentointia ja tiedonvälitystä, ja niiden laatua sekä selkeyttä arvioidaan jatkuvasti kriittisen keskustelun ja vertaisarvioinnin kautta.