päänsärystä

Päänsärystä tarkoitetaan kipua tai epämukavuutta pään alueella. Se on yleinen oire, ei erillinen sairaus, ja sille on monia syitä. Päänsärkyjaon mukaan yhteensä erottuvat ensisijaiset päänsäryt, kuten migreeni, jännityspäänsärky ja klusterikipu, sekä toissijaiset päänsäryt, jotka johtuvat esimerkiksi infektiosta, verisuoniongelmasta, vamasta tai muusta sairaudesta.

Migreeni liittyy usein kohtauksiin, joihin liittyy toistuvaa kipua, pahoinvointia, valo- tai ääniherkkyyttä sekä mahdollisesti kohtauksittaisen huonovointisuuden. Kipu on yleensä toispuolinen ja voi muuttua ajan kuluessa. Jännityspäänsärky on tyypillisesti paineen tai kiristyksen tunne, joka ympäröi päätä ja on yleensä koko pään alueella, molemmin puolin. Klusterikipu on äärimmäisen voimakasta, yksi- tai harvoin kahtipuolista kipua, joka kohdistuu usein silmänympärykseen ja esiintyy jaksoittain useita kertoja päivässä.

Toissijaiset päänsäryt syntyvät toisesta syystä, kuten infektiosta, tulehduksesta, vammoista tai verenkierron ongelmista. Oireiden lisäksi on huomioitava mahdolliset punaiset merkit, kuten äkillinen, erittäin voimakas päänsärky, korkea kuume, niskakireys, sekavuus, uusien neurologisten oireiden alkaminen, trauma tai immuunipuolustuskyvyn muutokset—näissä tapauksissa tulee hakeutua päivystyksen kautta.

Hoito kohdentuu määräävään tyypin mukaan. Yleisiä keinoja ovat lepo, riittävä nesteytys ja lievät kivunlievittäjät, kuten parasetamoli tai tulehduskipulääkkeet. Pitkäaikainen tai toistuva päänsärky tulee arvioida lääkärin kanssa, jotta vältetään ylen käyttö tai vieroitusoireet. Migreenin aikana voidaan käyttää erityisiä migreenilääkkeitä (esim. triptans) sekä ennaltaehkäiseviä hoitoja, kuten joitakin verenpainetta alentavia tai epilepsialääkkeitä sekä CGRP-­lääkkeitä. Jännityspäänsärkyä helpottaa yleensä säännöllinen liikunta, stressin hallinta ja fysioterapia. Klusterikipu vaatii usein nopeaa hoitoa, esimerkiksi hapen annostelua sekä tarvittaessa migreenilääkkeitä.

Päänsärky on yleinen, mutta useimmiten lievä ja ohimenevä oire. Mikäli epäilet vakavaa syytä, kipu muuttuu tavallista voimakkaammaksi tai uusi oire ilmenee, hakeudu lääkärin arvioon.