Jännityspäänsärkyä

Jännityspäänsärky, joka tunnetaan myös tautina jännityspäänsärkynä, on yleisin päänsäryn tyyppi. Sitä luonnehtii tyypillisesti lievä tai kohtalainen kipu, joka tuntuu tasaisena puristuksena tai paineena pään molemmilla puolilla, usein otsassa, ohimoilla tai kallon takaosassa. Kipu ei yleensä pahene fyysisen rasituksen aikana, ja se voi kestää muutamasta tunnista useisiin päiviin.

Jännityspäänsäryn tarkkaa syytä ei tunneta, mutta sen uskotaan liittyvän lihasjännitykseen pään ja niskan alueella, stressiin, ahdistukseen, väsymykseen ja huonoon ryhtiin. Myös unihäiriöt, silmien rasitus ja tietyt ruoka-aineet voivat laukaista tai pahentaa oireita joillakin henkilöillä.

Diagnoosi perustuu yleensä potilaan oirekuvaukseen ja lääkärin tekemään fyysiseen tutkimukseen. Muita päänsärkytyyppejä ja sairauksia suljetaan pois. Hoito keskittyy oireiden lievittämiseen ja laukaisevien tekijöiden hallintaan. Itsehoitona voi käyttää reseptivapaata kipulääkettä, kuten parasetamolia tai ibuprofeenia. Pitkäaikaisessa tai toistuvassa jännityspäänsäryssä voi olla hyötyä rentoutumistekniikoista, fysioterapiasta, hieronnasta, stressinhallinnasta ja elämäntapamuutoksista, kuten säännöllisestä liikunnasta ja riittävästä unesta. Jos päänsärky on voimakasta, toistuvaa tai siihen liittyy muita huolestuttavia oireita, on syytä hakeutua lääkärin arvioon.