Jännityspäänsäryn

Jännityspäänsärky, tunnettu myös nimellä tension-tyypin päänsärky, on yleisin päänsäryn muoto. Sen tyypillisiä oireita ovat puristava tai painava tunne pään ympärillä, usein ohimoiden tai otsan alueella. Kipu on yleensä molemminpuolista, ja sen intensiteetti vaihtelee lievästä kohtalaiseen. Jännityspäänsärky ei yleensä pahennu fyysisen rasituksen yhteydessä, eikä siihen liity pahoinvointia tai oksentelua, jotka ovat yleisempiä migreenissä. Valonarkuus tai ääniherkkyys voi esiintyä lievästi, mutta ne eivät ole pääoireita.

Jännityspäänsäryn tarkka syy ei ole täysin selvä, mutta sen uskotaan liittyvän lihasjännitykseen, stressiin ja psykologisiin tekijöihin. Myös huono ryhti, silmien rasitus ja unihäiriöt voivat edesauttaa sen syntymistä. Päänsärky voi olla episodista, esiintyen harvoin, tai kroonista, jolloin se toistuu usein.

Diagnoosi perustuu yleensä potilaan oireiden kuvaukseen ja neurologiseen tutkimukseen. Muita päänsärkytyyppejä, kuten migreeniä tai sekundaarista päänsärkyä, pyritään poissulkemaan. Hoito keskittyy usein oireiden lievittämiseen ja laukaisevien tekijöiden hallintaan. Itsehoitona käytetään yleensä ilman reseptiä saatavia kipulääkkeitä. Pitkäaikaisessa tai kroonisessa päänsäryssä voidaan harkita myös muita hoitomuotoja, kuten rentoutumisharjoituksia, fysioterapiaa tai stressinhallintatekniikoita. Elämäntapamuutokset, kuten riittävä uni ja säännöllinen liikunta, voivat myös auttaa ehkäisemään jännityspäänsärkyä.