migreeniä

Migreeni on neurologinen sairaus, joka ilmenee toistuvina päänsärkykohtauksina sekä joskus muihin oireisiin liittyvänä migreenioireyhtymänä. Migreeni voi esiintyä ilman auraa tai auraan liittyvänä. Auran oireita voivat olla näköhäiriöt, puutokset tai puhevaikeudet, jotka ilmenevät ennen päänsärkyä tai sen aikana.

Päänsärky on yleensä toispuolinen, pulssiva ja voimakas; siihen liittyy pahoinvointia, oksentelua sekä valo- ja ääniarkuutta. Hyökkäykset kestävät tyypillisesti muutamasta tunnista jopa useaan päivään.

Taustalla ovat sekä perinnölliset tekijät että aivojen verisuonimuutokset ja välittäjäaineiden toiminnan muutokset, joihin kuuluvat erityisesti CGRP. Riskitekijöitä ovat naispuolinen sukupuoli, jatkuva stressi, univaje sekä hormonaaliset vaihtelut.

Diagnoosi perustuu tyypilliseen kliiniseen kuvaan. Kuvantamistutkimuksia käytetään vain, jos ilmenee uusi tai harvinainen oireyhdistelmä tai epäily neurologisesta tilasta.

Hoito ja hallinta jakaantuvat akuuttiin kohtauksen lievittämiseen ja ennaltaehkäisevään hoitoon, jos kohtausten taajuus on korkea. Akuuttiin hoitoon sopivat kipulääkkeet (NSAID tai parasetamoli), pahoinvoinnin lievittäjät ja, jos tarvitaan, triptaanit. Uudemmat vaihtoehdot kattavat gepantit, ditans-lääkkeet sekä CGRP-monoklonaaliset estäjät.

Elintapamuutokset auttavat: säännöllinen unirytmi, riittävä neste ja ateriatahti, säännöllinen liikunta, stressinhallinta sekä yksilöllisten laukaisijoiden välttäminen.

Ennuste vaihtelee; migreeni on kroonistuva sairaus joillakin. Tavoitteena on lievittää oireita, vähentää kohtausten taajuutta ja parantaa elämänlaatua.