päänsärkyyn

Päänsärky on yleinen oire, joka voi olla primaarinen (kipu itsessään sairautena) tai sekundaarinen (johtuu toisesta tilasta, kuten infektiosta tai traumaattisesta vammasta). Primaarisia päänsärkyjä ovat esimerkiksi jännityspäänsärky, migreeni ja klusteripäänsärky. Sekundaariset päänsäryt voivat johtua muun muassa tulehduksista, aivoperäisistä sairauksista tai suuremman sairauden oireista.

Jännityspäänsärky on usein puristava tai jomottava ja tuntuu molemminpuolisesti. Migreeni on tyypillisesti toisen puoliskon kipu, johon voi liittyä pahoinvointia, oksentelua sekä valo- tai ääniarkuutta; osa sairastajista kokee auran eli näön tai muiden aistitilojen välähdyksiä ennen kipua. Klusteripäänsärky on erittäin voimakas kipu, yleensä silmien tai ohimolohkon ympärillä, ja esiintyy kausittain jaksoina.

Diagnoosi perustuu potilaan kertomukseen ja lääkärin tutkimukseen. Tarvittaessa voidaan tehdä lisätutkimuksia sekundaarisen syyn poissulkemiseksi, erityisesti jos kipu on äkillinen, voimakas, uusi tai muuttunut radikaalisti. Hätätapauksia ovat äkillinen, erittäin voimakas kipu; uusi kipu yli 50-vuotiaalla; kuume, niskan jäykkyys, sekavuus tai neurologisia havaintoja.

Hoito vaihtelee päänsäryn tyypin mukaan. Yleistä itsehoitoa ovat lepo, riittävä nesteytys ja säännöllinen ruokailu sekä kipulääkkeet, kuten parasetamoli tai ibuprofeeni. Migreeniin voidaan käyttää erityisiä akuuttilääkkeitä (esim. triptaanit) sekä mahdollisesti ennaltaehkäiseviä lääkkeitä sekä elämäntapamuutoksia, kuten säännöllinen unirytmi, liikunta ja laukaisevien tekijöiden välttäminen. Liiallinen kipulääkkeiden käyttö voi johtaa lääkkeestä riippuvaan päänsärkyyn.

Monet kokevat päänsärkyjä lyhytaikaisesti, mutta joillakin ne voivat olla toistuvia tai kroonistua. Oireiden jatkuessa tai uudenlaisten oireiden ilmaantuessa kannattaa hakeutua lääkärin arvioon.