päihteen

Päihde on suomenkielinen termi, jolla tarkoitetaan kemiallista ainetta, joka vaikuttaa keskushermostoon ja muuttaa mielialaa, tuntemuksia tai käyttäytymistä. Päihteen genetiivimuoto „päihteen“ viittaa yksittäiseen päihteeseen tai sen ominaisuuksiin, esimerkiksi ilmauksissa „päihteen vaikutus“ tai „päihteen käyttö“.

Päihteitä käytetään sekä lääketieteellisesti että huviksi tai itsensä hoitamiseen, mutta niihin liittyy riskejä ja haittoja. Yleisimmät päihteet ovat alkoholi, nikotiini ja kofeiini, sekä laittomat aineet ja reseptilääkkeet, joita käytetään väärin. Laittomiin päihteisiin kuuluvat esimerkiksi kannabis, amfetamiini, kokaiini, opiaatit ja hallusinogeeniset aineet. Reseptilääkkeet, kuten bentsodiatsepiinit ja topioidit, voivat aiheuttaa riippuvuutta, jos niitä käytetään väärin tai ilman lääkärin ohjeita.

Vaikutukset ja riskit vaihtelevat aineen ja käytön mukaan, mutta niihin liittyy sekä lyhytaikaisia että pitkäaikaisia seurauksia. Lyhytaikaisia riskejä ovat päihtymys, huimaus, pahoinvointi ja onnettomuudet. Pitkäaikainen käyttö voi johtaa riippuvuuteen, toleranssiin, fyysisiin sairauksiin sekä mielenterveys- ja sosiaalisiin ongelmiin.

Sääntely ja ehkäisy: Suomessa päihteiden käyttöä ja jakelua säädellään lailla. Alkoholilla on erityinen lainsäädäntöikä, myynti- ja mainontarajoitukset; huumeiden käyttö ja hallussapito ovat rikoksia. Päihdetyö painottuu ennaltaehkäisyyn, hoitoon ja haittojen vähentämiseen, ja tarjolla on neuvontaa, hoitoa sekä vertaistukea. Tutkimus ja tilastointi tukevat politiikan suunnittelua.

Kielessä päihteen yleisiä ilmauksia ovat esimerkiksi „päihteen vaikutus“ ja „päihteiden käyttö“.

---