proteolyyttisestä

Proteolyyttinen on termi, joka viittaa proteolyysiin eli proteiinien pilkkoutumiseen proteaasien katalysoimana. Proteolyysi on entsymaattinen prosessi, jossa peptidisidokset hydrolysoidaan ja proteiinit pilkkoutuvat pienemmiksi peptideiksi tai aminohapoiksi. Proteolyyttisiä tapahtumia säätelevät sekä entsyymit että niiden inhibiittorit, ja prosessi voidaan kytkeä moniin biologisiin toimintoihin.

Proteaasit ovat proteolyyttisen prosessin keskeisiä vaikuttajia. Ne jaotellaan endoproteaaseihin, jotka pilkkovat proteiinia sen sisäpuolelta, sekä exopeptidaaseihin, jotka poistavat aminohappoja proteiinien päistä. Proteolyysi tapahtuu sekä ulkoisesti että sisäisesti: ruoansulatuksessa mahalaukun pepsiini ja haiman tri- ja kymotrypsiini osallistuvat proteiinien pilkkomiseen, kun taas soluissa proteaasiensa proteaasimatriisi kuten proteasomi sekä lysosomaaliset entsyymit osallistuvat proteiinien kierrätykseen ja säätelevään proteolyysiin.

Biologiset roolit ovat laajat. Proteolyysi mahdollistaa ravinnon proteiinien pilkkomisen ja aminohappojen vapautumisen, prohormonien ja esiasteiden aktivoitumisen sekä proteiinien kierrätyksen solussa. Se vaikuttaa myös solujen tuhoutumiseen (apoptoosi) ja aineenvaihdunnan säätelyyn muun muassa autophagian kautta. Proteolyysi on tarkasti säädeltyä, ja sen häiriöt voivat liittyä sairauksiin kuten tulehduksiin, syöpiin, neurodegeneratiivisiin häiriöihin sekä haavoittuvien kudosten vaurioihin. Tässä yhteydessä proteaasi-inhibiittorit ja tarkka substraattilista ovat keskeisiä tutkimusaiheita sekä terveyden että teollisten sovellusten kannalta. Proteolyyttiset entsyymit ovat hyödyllisiä myös teollisuudessa esimerkiksi elintarvikkeissa ja pesuaineissa.