proteolyyttisen

Proteolyyttinen viittaa proteolyysiin ja proteaaseihin sekä niiden toimintaan. Proteolyysi on peptide-sidosten katkeaminen proteiineissa, jolloin syntyy pienempiä peptidejä tai aminohappoja. Tämä toiminto on sekä ruoansulatusjärjestelmässä että solujen sisäisessä proteiinien kierrätyksessä ja säätelyssä.

Proteaasit ovat entsyymejä, jotka katalysoivat proteolyysiä. Ne jaotellaan usein ryhmiin riippuen aktiivisesta mekanismissaan: seriiniproteaasit (esim. trypsiini, kymotrypsiin, elastaasi), aspartaattiproteaasit (pepsiini), cysteiiniproteaasit (papaiini) ja metalloproteaasit (mm. MMP:t). Ruoansulatuskanavassa proteaasit kuten pepsiini, trypsiini ja kymotrypsiin pilkkovat ravinnon proteiineja.

Proteolyysi tapahtuu sekä ruoansulatuskanavassa ulkoisesti että solujen sisäisessä proteiinien kierrätyksessä. Esimerkiksi proteasomi ja autofagosinen järjestelmä pilkkovat vanhoja tai vaurioituneita proteiineja, sekä säätelevät signaalireittejä ja hormoni- tai reseptoriproteiinien aktivoitumista ja inaktivoitumista.

Prosessia säädellään tarkasti: useat proteaasit syntyvät inaktiivisina zymogeina ja vaativat aktivoitumisen; proteiini-inhibiittorit ja TIMP:t rajoittavat proteaasien toimintaa; jakautuminen solukontekstiin ja pH-olosuhteet vaikuttavat niiden toimintaan.

Elinkaaren ja terveyden näkökulmassa proteolyysi on keskeinen sekä fysiologisessa että patologiassa. Esimerkkejä kliinisistä sovelluksista ovat HIV-proteaasin estäjät, proteasomin estäjät syövän hoidossa sekä kohdistetut metalloproteinaasien estäjät syövän etenemisen Hillitsemiseksi.