polysakkaridit

Polysakkaridit ovat suuria biopolymeerimaisia molekyylejä, jotka muodostuvat pitkäketjuisista monosakkaridiyksiköistä kytkeytyneinä toisiinsa glykosidisidoksilla. Ne voivat olla homoglykisiä (homopolysakkarideja), joissa kaikki yksiköt ovat samaa monosakkaridia, tai heteropolysakkarideja, joissa on useita eri monosakkarideja. Rakenne voi olla lineaarinen tai haarautunut.

Yleisimmät monosakkaridit ovat glukoosi; näistä syntyvät monet tärkeimmät polysakkaridit. Esimerkkejä ovat tärkkelys ja glycogen varastopolysakkarideina. Tärkkelys esiintyy kasveissa ja koostuu amylose- (lineaarinen) ja amylopektin- (haarautuva) glukoosiketjuista, joiden glykosidisidokset ovat alpha-1,4 ja alpha-1,6. Selluloosa muodostaa kasvien soluseinät ja koostuu glukoosiyksiköistä beta-1,4-glykosidisidoksilla; ihmiset eivät pysty pilkkomaan näitä sidoksia. Chitin koostuu N‑asetyyliglukosamiinista ja toimii sienien sekä niveljalkaisten rakennusmateriaalina.

Polysakkarideja voidaan luokitella rakenteen mukaan lineaarisiin tai haarautuneisiin sekä homopolysakkarideihin että heteropolysakkarideihin. Niillä on keskeinen rooli sekä energian varastoinnissa että solujen ja kudosten rakenteessa, ja ne osallistuvat myös solujen glykosilaatioprosesseihin.

Sovelluksia ovat elintarviketeollisuuden sakeuttajat, geeliyttäjät ja stabilointiaineet sekä bioteknologia- ja materiaaliuudet, joissa polysakkarideja hyödynnetään biohajoavina raaka-aineina ja rakenteellisina komponentteina.