polysakkarideja

Polysakkarideja ovat suuret hiilihydraatit, jotka muodostuvat pitkistä monosakkaridiyksiköistä, jotka ovat liittyneinä toisiinsa sokerisidoksin. Ne voivat olla lineaarisia tai haarautuneita, ja niiden vesiliukoisuus vaihtelee suuresti. Polysakkarideilla on sekä rakennus- että energiavarastointirooleja soluissa, ja ne ovat keskeisiä sekä biologisesti että teollisuudessa käytettyjä polymeerejä.

Luokittelussa erotetaan homopolysakkaridit, joissa monosakkaridiyksiköt ovat samanlaisia, ja heteropolysakkaridit, joissa on useita erilaisia yksiköitä. Esimerkkejä: selluloosa ja kitiini ovat rakennetta antavia polysakkarideja, tärkkelys ja glykogeeni toimivat energiavarastoina. Heteropolysakkarideja ovat pektini, glykosaminoglykanit ja joidenkin algojen polymeerit.

Biologisesti polysakkarideilla on monia rooleja. Selluloosa muodostaa kasvien soluseinien tukirangan, kitiini vastaa niveljalkaisten ja sienten ulkokuoresta. Tärkkelys ja glykogeeni varastoivat glukoosia energiaa varten. Ihmisillä tärkkelys pilkkoutuu amylaasilla ja muilla entsyymeillä, kun taas selluloosa on käytännössä ei-imeytyvä kuidun lähde; sen fermentaatio tapahtuu paksusuolessa mikrobien toimesta.

Teollisesti polysakkarideja käytetään laajasti elintarvikkeissa sekä muissa sovelluksissa. Sakeuttajina ja stabilointiaineina käytettyjä esimerkkejä ovat pektini, karrageeni ja guar gum. Lisäksi ne toimivat raaka-aineina biopohjaisissa materiaaleissa sekä lääketeollisuuden ja elintarvikkeiden erikoisosissa.