poikkeuksellisia

Poikkeuksellisia on suomen kielen adjektiivin poikkeuksellinen monikon partitiivimuoto. Sitä käytetään, kun kuvataan useita substantiiveja, joihin liittyy poikkeuksellisuuden ominaisuus, esimerkiksi poikkeuksellisia tapauksia, poikkeuksellisia saavutuksia tai poikkeuksellisia olosuhteita. Sanan perusmuoto on poikkeuksellinen, ja siihen liittyvät merkitykset voivat viitata eristäytyvään erikoisuuteen, harvinaisuuteen tai suurta erkanemista tavanomaisesta.

Etymologia: sana muodostuu yksikön muodosta poikkeus, joka tarkoittaa poikkeamaa tai poikkeustilannetta, sekä adjektiivipäätteestä -ellinen. Yhdessä ne ilmentävät jotain, joka ei ole normin tai tavanomaisen mittapuun mukainen.

Käyttö ja vivahteet: poikkeuksellisia asioita kuvaa usein myönteisessä tai neutraalissa sävyssä, mutta konteksti voi antaa sille kriittisenkin sävyn. Poikkeuksellisuus voi viitata sekä yksittäisiin tapahtumiin että yleisiin ilmiöihin. Lähellä olevia ilmauksia ovat erityinen, ainutlaatuinen tai epätavallinen, mutta niillä on pienet vivahde-erot: ainutlaatuinen korostaa ainutlaatuisuutta, epätavallinen viittaa muihin kuin normaalin kuvaukseen.

Synonyymit ja vastinparit: lähisanaa ovat erityinen, ainutlaatuinen, epätavallinen. Vastaavia vastakohtia ovat tavanomainen ja tavallinen. Adjektiivin taivutus muissa määrissä ja tapauksissa on poikkeukselliset, poikkeuksellisten ja niin edelleen; partitiivimuodossa käytetään siis poikkeuksellisia.

Yksittäinen laajempi muoto, poikkeuksellisuus, viittaa ilmiön luonteeseen, kun taas adverbi poikkeuksellisesti kuvaa toimenpiteen tapaa. Poikkeuksellisia tilanteita tutkittaessa termi auttaa korostamaan poikkeavuutta suhteessa normaalitilanteeseen.