pilviarkkitehtuureissa

Pilviarkkitehtuureissa rakennetaan järjestelmiä, joissa laskenta- ja tallennusresurssit hankitaan pilvipalveluina. Tällaisen arkkitehtuurin tavoitteena ovat skaalautuvuus, joustavuus ja kustannusten hallittavuus sekä liiketoiminnan nopea reagointi. Vastuunjako noudattaa pilviin kohdistuvaa vastuukantaa: palveluntarjoaja vastaa infrastruktuurista ja peruspalveluista, asiakkaan tehtäviä ovat sovelluslogiikka, tietoturva ja tiedonhallinta.

Pilviarkkitehtuuriin kuuluu palvelumallit IaaS, PaaS ja SaaS sekä käyttöönottoon liittyvät ympäristöt: julkinen, yksityinen, hybridi ja moni pilvi (multicloud).

Suunnittelun keskeisiä periaatteita ovat tilaton (stateless) arkkitehtuuri, mikropalvelut, kontit ja serverless-ratkaisut sekä tapahtumapohjainen arkkitehtuuri. API-first ajattelu ja sisäinen laajennettavuus helpottavat muutoksia, kun taas idempotenssi ja event-sourcing parantavat luotettavuutta. Tiedonhallinta sekä konsistenssin taso voidaan valita käyttötapauksen mukaan.

Ei-funktionaaliset vaatimukset kattavat turvallisuuden, vaatimustenmukaisuuden, luotettavuuden, varmuuskopioinnin ja palautumisen (DR). Observability, monitoring, logging ja tracing ovat olennaisia operatiivisen tilan ymmärtämisessä. Hallinta ja kustannusten optimointi sekä uusien palveluiden hallittu käyttöönotto kuuluvat arkkitehtuurin jatkuvaan kehittämiseen.

Useat pilvipalveluntarjoajat antavat referenssipohjaisia kehikoita, kuten AWS Well-Architected Framework, Azure Architecture Framework ja Google Cloud Architecture Framework. Nämä ohjaavat turvallisuutta, datanhallintaa, kustannusten hallintaa ja operatiivista tehokkuutta.

Haasteisiin kuuluu vendor lock-in -riskit, datan suojelu ja sääntelyvaatimukset, datan gravitointi, latenssi ja verkkoarkkitehtuuri sekä kustannusten hallinta ja mittakaavan hallinta.