pigmenttisolutyyppi

Pigmenttisolutyyppi on termi, jota käytetään kuvaamaan soluja, jotka sisältävät pigmenttejä tai niiden kautta värin tuotantoa ja säätelyä. Näiden solujen avulla eliöt voivat tuottaa erilaisia värejä, kuvioita ja kirkkauden vaihteluita, mikä voi palvella piilotautumista, kommunikaatiota tai UV-suojan antamista.

Vertebrataan kuuluvilla eliöillä pigmenttisolut syntyvät usein neural crest -soluista, ja ne voivat erilaistua useiksi eri solutyypeiksi. Yleisimpiä pigmenttisolutyyppejä ovat melanotsyytit, jotka tuottavat melaniinia ja sijaitsevat ihossa, karvoissa ja verkkokalvossa. Melaniinin määrä ja jakautuminen vaikuttavat ihon ja karvoituksen värin sekä UV-suojan tehokkuuden kannalta. Muita pigmenttisolutyyppejä ovat kromatoforit, joiden solut tuottavat erilaisia pigmenttejä kuten keltaista (xanthoforit), punaista (erythrophores) ja sinistä/vihräovaa värispektriä tuottavia pigmenttejä sekä kyvyn tuottaa tai näkyä kirkkaana. Lisäksi iridoforit ja leucoforit voivat tuottaa tai heijastaa valoa rakenteellisesti, mikä vaikuttaa värien kiiltoon, kimallukseen ja valon heijastumiseen.

Kromatoforit esiintyvät monissa alempien selkärankaisten ja kalojen ihossa sekä kitiinikerroksissa, ja niiden värit voivat muuttua hallitusti riippuen lihasten ja hermoston säätelystä. Cephalopodien (tähteihin kuuluvien äyriäisten ja nilviäisten) pigmenttisolut eroavat toisistaan sekä rakenteeltaan että toimintapainotteeltaan: niiden kromatoforit ovat nopeasti supistuvia tai laajenevia ja mahdollistavat nopean värimuutoksen, joka on keskeinen näiden lajien kamppailussa, saalistuksessa ja kommunikoinnissa.

Pigmenttisolutyypit ovat keskeisiä tutkimuskohteita muun muassa evoluution, ekologiantutkimuksen ja dermatologian aloilla. Niiden säätelyön liittyvät mekanismit sekä pigmenttien synteesi voivat valaista patologisia tiloja, kuten pigmentaatiovirheitä ja pigmenttien liikkuvuutta koskevia häiriöitä.