pasteuroituja

Pasteuroituja elintarvikkeita ovat elintarvikkeet tai juomat, jotka on käsitelty pasteuroinnilla. Pasteurointi on lämpökäsittely, jonka tarkoituksena on vähentää haitallisten ja pilaantumista aiheuttavien mikrobien määrää samalla säilyttäen tuotteen maku, koostumus ja suurin osa ravintoaineista. Se ei tee tuotteesta steriiliä; joitakin mikrobeja saattaa jäädä eloon, mutta bakteerien ja virusten kokonaiskuorma pienenee, mikä pidentää säilyvyyttä ja lisää turvallisuutta.

Historia: Pasteurointi kehitettiin 1800-luvulla taistelussa elintarvikkeiden pilaantumista vastaan ja sairauksien ehkäisyyn. Louis Pasteur osoitti, että mikrobitoiminta voidaan hillitä kuumentamalla elintarviketta lyhyen aikaa. Alun perin menetelmää testattiin ja laajennettiin maitotuotteisiin, ja siitä lähtien pasteuroituja tuotteita on ollut merkittävä osa elintarviketurvallisuutta globaaleilla markkinoilla.

Menetelmät: Yleisimmät pasteurointimenetelmät ovat HTST (high-temperature short-time) noin 72°C, 15–20 sekuntia; LTLT (low-temperature long-time) noin 63°C, 30 minuuttia; sekä UHT (ultra-high temperature) noin 135–150°C muutama sekunti. Käytetty menetelmä riippuu tuotteesta ja halutusta säilyvyydestä. Pasteurointi ei poista kaikkia mikrobeja, vaan erityisesti patogeenien ja pilaantumista aiheuttavien mikrobien populaatiot vähennetään.

Sovellukset: Pasteuroituja tuotteita ovat yleisesti maitotuotteet kuten maito ja jogurtti sekä monet hedelmä- ja vihannemehut, mehusta valmistetut juomat sekä eräät kotimaiset ja jalostetut ruoat. Ravintosisältö ja maku voivat hieman muuttua kuumenuksen vaikutuksesta; joitakin vitamiineja voivat menettää pienessä määrin.

Turvallisuus ja sääntely: Monissa maissa pasteurointi on pakollinen tai suositeltu käytäntö erityisesti maidon ja mehujuomien tuotannossa. Merkintä voi kertoa tuotteen pasteuroinnista tai sen olevan pasteuroinneista peräisin.