pasteurisoimalla

Pasteurisoimalla tarkoitetaan elintarvikkeiden lämpökäsittelyä, jolla pyritään vähentämään tai tuhoamaan haitallisia mikro-organismeja sekä pilaantumisen aiheuttajia. Tämän ansiosta tuotteen turvallisuus paranee ja säilyvyys pitenee, samalla pyritään säilyttämään maku-, rakenne- ja ravintoaineominaisuudet mahdollisimman hyvin. Pasteerointi ei yleensä tee tuotteesta steriiliä; kaikkia mikrobeja ei hävitetä, ja asianmukaiset säilytysohjeet ovat edelleen tärkeitä.

Menetelmät: Yleisimmät pasteurointimuodot ovat korkean lämpötilan lyhytaikainen käsittely (HTST) sekä matalan lämpötilan pitkäkestoinen käsittely (LTLT). HTST:ssä maitotuotteet kuumennetaan noin 72 °C:iin noin 15 sekunnin ajaksi ja jäähdytetään välittömästi. LTLT:ssä käytetään noin 63 °C:ta noin 30 minuutin ajan. Joissakin sovelluksissa käytetään ultra-pasteerisaatiota (UHT), jossa lämpötilat ovat noin 135–150 °C lyhyen ajan, jolloin saavutetaan käytännössä sterilointi ja mahdollisuus pitkäaikaiseen säilytykseen ilman jäähdytystä.

Käyttö ja tarkoitus: Pasteurisoidaan usein maitotuotteita, mehuja, kastikkeita ja muita nesteitä sekä joitakin valmisruokia. Kotitalouksissa pasteurointi on yleistä maidon ja joidenkin mehujuomien käsittelyyn ennen käyttöönottoa.

Historia ja nimeen liittyvä: Nimi juontuu Louis Pasteurin mukaan, joka 1800-luvulla kehitti tämän lämpökäsittelytavan alun perin viinien pilaantumisen estämiseksi ja lisäsi elintarvikkeiden turvallisuutta.

Rajoitteet ja turvallisuus: Vaikka pasteurointi pienentää patogeenien määrää, se ei poista kaikkia mikrobeja eikä itiöitä. Siksi kylmäkäsittely, hyvä hygienia ja asianmukaiset pakkausmenetelmät ovat olennaisia.