päästövähennyksillä

Päästövähennyksillä tarkoitetaan toimenpiteitä, politiikkoja ja investointeja, joiden tarkoituksena on vähentää kasvihuonekaasujen sekä mahdollisesti muita ympäristöhaittoja aiheuttavia päästöjä. Toimeenpano on monimuotoista ja se voi kohdentua energia-, liikenne-, teollisuus- ja rakennusalalle sekä maankäyttöön ja metsien hoitoon. Päästövähennyksiä mitataan usein hiilidioksidiekvivalenteissa (CO2e), ottaen huomioon useita kasvihuonekaasuja.

Toteutustapoja on sekä markkina- että sääntelypohjaisia. Markkinaehtoisia keinoja ovat päästökauppa ja muut hintaan perustuvat kannustimet, jotka ohjaavat investointeja kohti vähähiilisiä ratkaisuja. Sääntelyyn perustuvat toimet sisältävät päästörajoitukset, standardit sekä energiankäytön ja rakennusten tehokkuusvaatimukset. Lisäksi toimet edistävät uusiutuvien energianlähteiden, materiaalitehokkuuden, energiatehokkuuden parantamisen sekä hiilinielujen, kuten metsien, lisäämistä.

Päästövähennyksiä seurataan ja raportoidaan sekä kansainvälisesti että kansallisesti. Käytetty mittausjärjestelmä perustuu GHG-tilinpäätöksiin, IPCC:n suosituksiin sekä viranomaisten inventaarioihin. Keskeisiä käsitteitä ovat additionality, permanence ja leakage, jotka liittyvät siihen, etteivät toimenpiteet heikennä tilaisuutta tai siirrä päästöjä toisaalle.

Kansainvälisesti päästövähennystavoitteet ovat keskeisiä ilmastonmuutoksen hillinnässä. Pariisin sopimus ja EU:n ilmasto- ja energiapolitiikka, kuten Green Deal ja Fit for 55, ohjaavat toimenpiteitä sekä jäsenmaiden että yritysten suunnitelmia. Suomen kaltaisissa maissa päästövähennykset ovat osa laajempaa kestävän kehityksen politiikkaa, jossa pyritään tasapainottamaan taloudellinen kasvu, energiatehokkuus ja oikeudenmukaisuus.