oksalaattia

Oksalaatti on oksaalihapon di-ione (C2O4^2−) ja sen muodostamia suoloja sekä estereitä. Se esiintyy luonnossa kasviperäisissä ravintoaineissa sekä käytännön kemiassa yleisenä yhteenliittämönä. Yleisimmät oksalaattien suolat ovat kalsiumoksalaatti, natriumoksalaatti ja kaliumoksalaatti; erityisen tunnettu on kalsiumoksalaatti, joka on käytännössä kivennäismuoto.

Ruokavaliossa oksalaatti löytyy monista kasvikunnan lähteistä. Runsaasti sitä on pienten lehtien kuten pinaatin, punajuurikennan, lehtikaalin ja sokerijuurikkaan vihreiden sekä pähkinöiden ja tean kaltaisissa tuotteissa. Oksalaattia voi keitto- tai kylmähaudutusmenetelmillä vähentää vetäytymällä veteen, sillä osa oksalaateista on vesiliukoisia. Oksalaatin sitoutuminen kalsiumiin muodostaa kalsiumoksalaattia, joka on huonosti liukenevaa ja voi purkautua munuaisten kautta virtsaan, mikä on yhteydessä munuaistiehyiden kivilisäkkeen muodostumisen riskiin.

Elimistön osalta oksalaatti muodostuu sekä ravinnosta että pienessä määrin aineenvaihdunnasta. Ihmisellä oksalaatin hajoaminen on rajallinen, ja suoliston mikrobiota, kuten Oxalobacter formigenes, voi hajottaa oksalaattia. Liiallinen oksalaatin saanti tai perinnölliset hyperoksaluriat voivat lisätä virtsan oksalaattipitoisuutta ja munuaiskivien riskiä. Joissakin tapauksissa B6-vitamiini (pyridoksiini) voi pienentää oksalaatin tuotantoa maksassa, erityisesti tietyissä hyperoksaluriatyypeissä.

Käytössä oksalaattia hyödynnetään laboratoriossa eräisiin epäorgaanisiin ja analytiikkaan liittyviin menetelmiin, sekä se on tärkeä tekijä munuaisten terveyden seurannassa kivien riskin arvioinnissa.