ohjelmointikäsitteitä

Ohjelmointikäsitteet ovat ohjelmoinnin peruskäsitteitä, joita käytetään eri ohjelmointikielissä ja paradigmoissa. Ne kuvaavat tapoja käsitellä tietoa sekä ohjelmien rakennetta ja toimintaa.

Tietotyypit ja muuttujat: Muuttujat varastoivat arvoja ohjelman suorituksessa. Tietotyyppejä ovat esimerkiksi kokonaisluvut, liukuluvut, totuusarvot sekä merkkijonotyypit sekä rakenteet kuten listat ja kartat.

Ohjauslauseet ja silmukat: Ohjauslauseet kuten if, else ja switch sekä silmukat kuten for ja while ohjaavat ohjelman suoritusta. Virheiden käsittely tapahtuu usein poikkeusten kautta.

Funktionaalisuus ja modulaatio: Funktiot määrittelevät suoritusyksiköt, niihin liittyvät parametrit ja palautusarvot. Laajuus (scope), sivuvaikutukset sekä korkean tason käsitteet kuten korkeamman asteen funktiot ja sulut (closures) kuuluvat tähän.

Abstraktio ja modulaarisuus: Abstraktio ja modulariteetti ilmenevät luokissa, rajapinnoissa, kapseloinnissa, periytymisessä ja polimorfismissa sekä ohjelmiston riippuvuuksien hallinnassa.

Paradigmat ja tyylilajit: Proseduraalinen, oliopohjainen (OOP), funktionaalinen sekä looginen (logiikkaohjelmointi) ja deklaratiivinen ohjelmointi ovat yleisiä lähestymistapoja ohjelmointiin.

Tietorakenteet ja algoritmit: Listat, puut, grafit ja hajautustaulut muodostavat perusrakenteet; lajittelu- ja hakualgoritmit sekä Big-O -merkintä kuvaavat suorituskyvyn tehoa.

Suoritusympäristö ja resurssit: Kääntäminen vs tulkinta sekä suoritusaika, muistinhallinta ja roskien keräys vaikuttavat ohjelman käyttäytymiseen. Rinnakkaisuus, samanaikaisuus ja asynkroninen ohjelmointi ovat nykyään keskeisiä teemoja.

Työkalut ja käytännöt: Debuggaus, testaus, versionhallinta, dokumentaatio sekä koodin luettavuus ovat keskeisiä laadunvarmistus- ja kehityskäytäntöjä. Periaatteita kuten DRY, KISS ja vastuiden eriyttäminen auttavat ylläpidossa.