Tietotyyppejä

Tietotyypit ovat ohjelmointikielissä määriteltyjä arvojen luokkia, joiden mukaan arvoja voidaan tallentaa, vertailua ja käsitellä. Tietotyyppi osoittaa, millaista arvoa muuttuja voi sisältää, millaisia operaatioita siihen sovelletaan ja kuinka paljon muistia arvo vaatii.

Pääryhmiä ovat primitiiviset (perusmuodot) ja koostumustyypit. Primitiivisiä arvoja ovat tyypit kuten kokonaisluvut (int), liukuluvut (float/double), totuusarvot (bool) ja merkit (char). Koostumustyypit kattavat esimerkiksi merkkijonot (string), taulukot, rakenteet sekä kokoelmat kuten lista, joukko ja kartta (map/dictionary). Lisäksi ohjelmointikieli voi tarjota omia user-defined tyyppejä (struct, class, enum).

Tyypitys voidaan jakaa staattiseen ja dynaamiseen sekä vahvaan ja heikkoon. Staattinen tyyppaus tarkistaa tyypit käännösvaiheessa, dynaaminen ajonaikaisesti. Vahva tyypitys rajoittaa tyyppivirheitä; heikko voi sallia automaattisia muunnoksia. Tyypitys vaikuttaa ohjelman turvallisuuteen ja kehityksen luontevuuteen. Esimerkkejä kielistä: Java, C++ ja Rust käyttävät staattista tyypitystä; Python on dynaaminen mutta vahva; JavaScript on usein dynaaminen ja heikko.