Tietotyyppi

Tietotyyppi on käsite, jolla tarkoitetaan arvojen esitystapaa sekä niille asetettuja rajoitteita: millaisia arvoja muuttuja tai lauseke voi saada, miten dataa tallennetaan muistissa ja miten siihen sovelletaan operaatioita. Tietotyypin valinta vaikuttaa myös ohjelman muistinkäyttöön, suorituskykyyn ja virheiden ehkäisyyn.

Tietotyyppejä voidaan luokitella esimerkiksi primitiivisiin ja koostettuihin. Primitivi kuvaavat perusmuotoja, kuten kokonaislukuja (int), liukulukuja (float tai double), totuusarvoja (bool) sekä merkkejä (char). Koostetut tyypit koostuvat useista osista, kuten merkkijonoista (string), taulukoista (array), listoista (list), kartoista (map/dictionary), rekistereistä/struct-tyypeistä sekä oliopohjaisista luokista (class).

Monet ohjelmointikielet ovat staattisesti tyypitettyjä, jolloin tyypit määritellään tai päätellään käännösvaiheessa. Toiset kielet ovat dynaamisesti tyypitettyjä, jolloin tyypit tarkistetaan ajonaikana. Vahva tyypitys pyrkii estämään epäyhteensopivien arvojen käytön, kun taas heikko tyypitys sallii automaattisia muunnoksia. Monet kielet tukevat sekä eksplisiittistä tyypitystä että tyypin inferointia.

Tietotyyppejä käytetään sekä ohjelmoinnissa että tietokannoissa. Ne määrittelevät, millaisia arvoja data voi edustaa ja miten niitä voidaan käsitellä, muun muassa laskuissa, vertailuissa ja koontilaskelmissa. Oikea tietotyypin valinta parantaa ohjelman turvallisuutta, luettavuutta ja suorituskykyä.