Tietotyypit

Tietotyypit ovat ohjelmointikielissä käytettyjä arvojen luokkia, jotka määrittelevät arvojen muodon, mahdolliset operaatiot sekä muistivarauksen ja tallennusvaatimukset. Ne auttavat virheiden ehkäisyä, ohjelman luettavuutta sekä suorituskyvyn hallintaa. Tietotyypit vaikuttavat siihen, miten arvoja käsitellään ja miten niitä yhdistetään eri ilmaisujen ja funktioiden yhteydessä.

Perustyypit, tai primitiiviset tyypit, kattavat tyypillisesti kokonaisluvut (int), liukuluvut (float, double), totuusarvot (boolean) sekä merkit (char). Merkkijonot (string) ovat yleisesti käytetty erikoistyyppi, jota voidaan käsittää joko erillisenä tyyppinä tai taustalla olevan merkkien sarjana. Primitiiviset tyypit ovat usein yleisesti tuettuja kaikissa kielissä, ja niiden koossa sekä muistimääräarvioissa on vakiintuneita sääntöjä.

Koostetut tai rakenteelliset tyypit koostuvat useammasta arvoluokasta. Näihin kuuluvat taulukot, tietueet tai rakenteet (record/struct), listat sekä sanakirjat (map/dictionary). Abstraktit tietotyypit (ADT) määrittelevät arvojen käyttäytymisen ilman tarkkaa toteutusta; tyypillisiä esimerkkejä ovat pino (stack), jono (queue), joukko (set) ja kartta (map).

Tyypitys voi olla staattinen tai dynaaminen, ja vahva tai heikko. Staattinen tyypitys tarkastaa tyypit käännöksen aikana, dynaaminen ajonaikaisesti. Vahva tyypitys rajoittaa virheitä ja antaa vähemmän epäselviä tuloksia, kun taas heikko tyypitys sallii enemmän automaattisia muunnoksia. Typen päättely (type inference) ja konversiot (casting, explicit conversion) vaikuttavat siihen, miten tyypit määritellään ja muuntuvat ilmaisujen yhteydessä.

Tietotyypejä käytetään ohjelmoinnin perusrakenteiden suunnittelussa sekä tietovirtojen turvallisessa ja tehokkaassa hallinnassa.