näköhäviöön

Näköhäviö tarkoittaa näön heikkenemistä, joka voi olla tilapäinen tai pysyvä ja vaikuttaa näöntarkkuuteen, väri- ja kontrastintunnistukseen sekä näkökenttään. Syy on moninainen; yleisimpiä ovat silmäsairaudet kuten glaukooma (silmänpainetauti), kaihi sekä diabeteksen aiheuttama retinopatia. Verkkokalvon, näköhermon sekä keskushermoston sairauksilla on myös merkittävä rooli; aivohalvaus ja muut aivoperäiset syyt voivat aiheuttaa näönmenetyksen.

Oireet voivat vaihdella: näön sumeus tai epäselvyys, keskitetyn näkökyvyn heikkeneminen, näkökentän kaventuminen tai sokeat täplät sekä värien erottamisen vaikeus.

Diagnoosi perustuu silmätutkimuksiin ja tarvittaessa kuvantamiseen: näöntarkastus, perimetri, oftalmoskopia sekä optisen koherensotomia (OCT); fluoresenssiangiografia voi valottaa verkkokalvon tilaa. Tarvittaessa arvioidaan myös keskushermoston tila.

Hoito riippuu syystä. Glaukoomaa hoidetaan silmätippauksilla, laser- tai kirurgisesti. Kaihi korjaantuu leikkauksella. Diabeteksen retinopatiaa hoidetaan usein silmään annettavilla injektioilla sekä laserhoidoilla. Verkkokalvon irtoamisen tapauksessa tarvitaan kiireellinen kirurginen hoito.

Ennaltaehkäisy ja hallinta keskittyvät säännöllisiin silmätarkastuksiin sekä hyvään veren glukoosi- ja verenpaineiden hallintaan. Elämäntavoilla, kuten tupakoinnin välttämisellä, liikunnalla ja suojalasien käytöllä, voidaan vähentää joidenkin näköhäiriöiden riskejä. Tukipalvelut ja näön kuntoutus auttavat sopeutumisessa arjessa.