nukleotidijuostetta

Nukleotidijuostetta on pituudeltaan lineaarinen aminohappojen rakennukseen liittyvän informaation kantaja, muodostuva polymerista, jonka yksittäiset yksiköt ovat nukleotideja. Nukleotit liittyvät toisiinsa fosfodiesterisidoksin, muodostaen sugar–phosphate -backbone, jossa sokeri on deoksiriboosi DNA:ssa tai riboosi RNA:ssa. Jokaisessa nukleotidissa on fosfaatin lisäksi emä, jonka tyypin mukaan muodostuu neljä lajia: adeniini (A), tymiini (T) DNA:ssa, sytosiini (C), guaniini (G) sekä RNA:ssa tymiinin sijaan uraniili (U).

DNA:n suhteen nukleotidijuosteet voivat muodostaa pari koodaten vastakkaisista suunnista ja muodostaen kaksoiskierteen; emäsparit A:T ja C:G ovat komplementaarisia. RNA:n nukleotidijuosteet voivat toimia yksittäisinä, ja ne voivat muodostaa sekundaarisia rakenteita tai toimia osana monimutkaisempia molekyylejä. Nukleotidijuostteen suuntautuminen kulkee 5'–3' päätepisteiden välillä, ja polymeraasientsy voivat lisätä uusia nukleotideja vain 3'–päästä.

Toiminnallisesti Nukleotidijuosteet tallentavat geneettisen informaation. DNA:n järjestys määrittelee geenien ja genomisen informaation rakenteen ja ilmentymisen. RNA syntetisoidaan temppelin perusteella (transkriptio), ja tämän jälkeen koodit tulkitaan ribosomeissa proteiinien muodostukseen (translaatio). Nukleotidijuostteiden pituus vaihtelee suuresti, ja niiden lukeminen sekä tulkinta ovat keskeisiä geneettisessä periytyvyydessä, solujen jakaantumisessa ja evoluutiossa. Nykyinen sekvensointi ja genomitutkimus kuvaavat nukleotidijuosteiden järjestyksen laajasti kaikissa eliöissä.