nikotiiniriippuvuuden

Nikotiiniriippuvuuden käsite viittaa krooniseen riippuvuuteen nikotiinista, jossa yksilö kokee voimakasta tarvetta käyttää nikotiinivalmisteita ja kärsii vieroitusoireista, kun käyttö lopetetaan. Nikotiini on tupakkatuotteissa ja monissa muissa nikotiinivalmisteissa esiintyvä stimulantti, joka vaikuttaa aivoihin ja palkkiojärjestelmään. Riippuvuus syntyy yleensä tupakan käytön kautta, mutta nikotiinia on myös sähkösigaretteissa, nuuskassa sekä erilaisissa nikotiinivalmisteissa.

Mekanismi ja riskitekijät: Nikotiini sitoutuu aivojen nikotiinireseptoreihin ja vapauttaa dopamiinia, mikä vahvistaa toistuvaa käyttöä. Tämän seurauksena kehittyy toleranssia ja riippuvuutta. Vieroitusoireisiin voivat kuulua ärtyneisyys, ahdistus, keskittymisvaikeudet, unihäiriöt sekä lisääntynyt nälkä. Riskitekijöitä ovat varhainen aloittamisiän, geneettiset ominaisuudet sekä sosiaalinen ja psykologinen ympäristö.

Terveysvaikutukset: Nikotiiniriippuvuus lisää sydän- ja verisuonitaudin sekä keuhkosairauksien riskitekijöitä, ja tupakkatuotteiden käyttö liittyy useisiin syöpiin. Raskauden aikana nikotiinivalmisteiden käyttö voi vaikuttaa sikiön kehitykseen. Sähkösigaretteiden pitkäaikaisvaikutuksia ei ole täysin selvillä, mutta ne voivat ylläpitää riippuvuutta ja altistaa nikotiinille.

Hoito ja ehkäisy: Hoito yhdistää nikotiinikorvaushoitoa (laastarit, purutabletit, nikotiinipurut) sekä reseptilääkkeitä kuten varenicline tai bupropion ja kattavaa käyttäytymisen tukea. Tavoitteena on lopettaminen ja terveyden edistäminen. Yhteiskunnalliset toimet, kuten verotus, tupakkalainsäädäntö ja terveyskampanjat, voivat estää aloittamista ja tukea lopettamista.

Ennuste: Lopettaminen on mahdollista, mutta relapse on yleistä. Pitkäaikainen abstinenssi on saavutettavissa, ja terveyshyödyt ilmenevät nopeasti: verenpaine sekä sydän- ja verisuoniriski voivat laskea jo muutamassa viikossa, ja riski pienenee pitkällä aikavälillä.