neutrofiileja

Neutrofiilit ovat veressä esiintyviä valkosoluja, jotka kuuluvat granulopoieesiin ja muodostavat kehon nopean immuunivasteen. Ne ovat yleisimpiä valkosoluja aikuisilla ja vastaavat ensisijaisesti bakteeri- ja sienitartuntojen torjunnasta.

Ulkonäöltään neutrofiilit ovat monlohkoisen tuman omaavia soluja, ja niillä on useita granuloita. Granulojen sisältöön kuuluu entsyymejä kuten myeloperoksidaasi, elastaasia ja lysozymiä. Toiminnassa ne liikkuvat kudoksiin kemotaktisesti, fagosytoivat patogeenejä ja tuottavat reaktiivisia happi- ja typpiradikaaleja tappamaan mikrobeja. Ne voivat myös muodostaa neutrofiilisiä verkkostäkkään kaltaisia rakenteita, NET-verkkoja, jotka auttavat pitämään patogeenit paikallaan ja tuhoamaan ne.

Kehitys ja elinkaari: Neutrofiilit kehittyvät luuytimessä myeloidisista kantasoluista granulopoieesin kautta. Kypsyminen etenee promyelosyytteistä myelosyytteihin sekä band- ja lopulta segmentoituneisiin neutrofiileihin. Kypsien solujen vapautuminen vereen on säädelty, pääasiassa granulopoieettisen kasvutekijän, G-CSF:n, vaikutuksesta. Veressä ne ovat lyhytkestoisia, ja määrä muuttuu nopeasti tulehduksen aikana.

Kliininen merkitys: Neutrofiilit ovat keskeisiä infektion ja tulehduksen arvioinnissa. Neutropenia tarkoittaa alhaista neutrofiilien määrä ja lisää infektioiden riskiä, kun taas neutrofiilinen reaktio viittaa usein akuuttiin tulehdukseen tai bakteeri-infektioon. Poikkeavuuksia neutrofiilipitoisuuksissa voi esiintyä sekä perinnöllisissä että ei-perinnöllisissä sairauksissa.