typpiradikaaleja

Typpiradikaalit ovat orgaanisessa kemiassa radikaaleja, joiden vapaa elektroni sijaitsee typpeen atomin ympärillä. Yleisin muoto on aminyl-radikaali, jonka yleinen rakenne on R2N•. Typpiradikaalit voivat olla alifaattisia tai aryyliasettyjä ja niitä esiintyy myös monimutkaisemmissa heterosyklisissä rakenteissa.

Ne syntyvät usealla eri tavalla. Esimerkiksi N–H- tai N–R-sidosten homolyyttinen katkeaminen, valo- tai lämpövaikutuksesta, sekä oksidatiivisista reaktioista amineista tai hydroxylamineista voi johtaa typpiradikaaleihin. Ajoittain diazo- ja hydrazo-yhdisteiden hajoaminen tuottaa typpiradikaaleja.

Typpiradikaalit ovat erittäin reaktiivisia ja lyhytikäisiä. Ne ottavat helposti H-atomia seuraavalta substraatilta, lisääntyvät C=C- tai C=N-sidoksiin sekä voivat johtaa C–N-tyyppisten sidosten muodostumiseen. Ne voivat aloittaa polymeroitumisreaktioita ja osallistua radikaalisiin cyclisaatioihin sekä C–N-sidosten muodostumiseen.

Useimmat typpiradikaalit ovat lyhytikäisiä; stabiilisuus paranee, kun typpi on aryyliasetettu tai sen ympärillä on konjugoituvia ryhmiä. Havainnointiin käytetään usein EPR-spektroskopia ja erilaisia spin-trap-reagenteja.

Typpiradikaalit nähdään merkittävinä reaktioiden aloittajina ja välineinä orgaanisessa synteesissä, erityisesti N- ja C–N-sidosten muodostuksissa sekä radikaalisiin cyclisaatioihin. Niitä hyödynnetään myös polymeroitumisreaktioissa sekä erilaisten nitrogenitä sisältävien yhdisteiden valmistuksessa. See also: nitrogen-centered radicals, aminyl radicals.