munuaisia

Munuaiset ovat pari pavunmuotoisia elimiä, jotka sijaitsevat selkärangan molemmin puolin retroperitoneaalisesti. Aikuisilla ne ovat noin 11–12 senttimetriä pitkät, ja niiden päätehtävä on veren suodattaminen sekä virtsan muodostus.

Jokainen munuainen koostuu kuorikerroksesta (korteks) ja ydinkerroksesta (medulla). Siellä on noin miljoonaa nefronia, jotka ovat elimen toiminnallisia yksiköitä. Nefronin keskeisiä osia ovat glomerulus sekä siihen liittyvät munuaistiehyt ja verisuonitus, joiden kautta virtsan muodostuminen ja sen koostumuksen muokkaus tapahtuvat.

Toiminnot: Verestä suodattuva primaarivirtsa muodostuu glomeruluksessa. Tubulaarisessa takaisinimeytymisessä ja erittymisessä aineita muokataan takaisin vereen tai eritettäväksi virtsaan. Näin munuaiset ylläpitävät nestetasapainoa, elektrolyyttitasapainoa sekä happo-emästasapainoa ja poistavat kuona-aineita kuten kreatiniinia ja ureaa.

Endokriininen tehtävä: munuaiset tuottavat erytropoietiinia, joka säätelee punasolujen tuotantoa, sekä erittävät reniiniä verenpaineen säätelyyn. Ne myös muuntavat D-vitamiinin aktiiviseen muotoon (kalcitrioli), jolla on merkitys kalsium- ja fosforitasapainossa.

Kliininen merkitys: munuaisiin liittyy useita sairauksia kuten krooninen munuaissairaus, akuutti munuaisten vajaatoiminta, munuaiskivet sekä pyelonefriitti. Taudit ja hoidot vaihtelevat syystä riippuen, ja hoito voi sisältää nesteytystä, lääkehoitoa sekä tarvittaessa dialyysin tai munuaissiirron.