mikroeikohteita

Mikroeikohteita ovat pienikokoisia, paikallisesti rajattuja elinympäristöjä, jotka sijaitsevat suuremman ekosysteemin sisällä. Niiden kosteus, lämpö, valo ja substraatti voivat poiketa ympäröivästä alueesta, luoden erikoisia eliöyhteisöjä. Esimerkkejä ovat kiven halkeamat, lehtikerroksen taskut, sammalkasvustot, puun kuoren epätasaiset pinnat sekä maaperän pienet kosteikot tilat.

Mikroeikohteiden ominaisuuksina korostuvat pieni tilapinta-ala ja korkea vaihtelevuus sekä ajan mittaan että paikallisesti. Olosuhteiden heterogeenisuus mahdollistaa erityisille lajeille soveltuvien mikrohabitaattien syntymisen, ja mikroeikohteet voivat toimia suojapaikkoina, ravinnonlähteinä sekä lisääntyvän biodiversiteetin lähteinä.

Esimerkkejä mikroeikohteista luonnossa ovat lehtikarikkeen sisäosat, sammalkohdat, kivenhalkeamien mikrotilat, lahopuun sisäinen rakenne sekä jokien ja purojen mikrokosket. Kaupungeissa toisinaan havaitaan mikroeikohteita rakennusten raosta, kapeista ränneistä, katukivetyksen halkeamista sekä puiden juurien ja sammalkasvustoihin liittyviä tiloja. Näissä ympäristöissä elävät mikro-organismit, pieneliöt, hyönteisten toukat ja pienet selkärangattomat sekä monet mikrobiyhteisöt.

Mikroeikohteiden tutkiminen on tärkeää biodiversiteetin ymmärtämiseksi ja ekosysteemipalvelujen varmistamiseksi. Ne kuvaavat, miten pienillä, usein epäedullisillakin tiloilla on suuri merkitys kokonaisuuden toiminnalle. Tutkimusmenetelmät sisältävät mikrokilman mittauksia, näytteiden keräämistä pienistä tiloista sekä tilakohtaisia kartoituksia.